Rajat riistolle – oikeutta työntekijöille

Orjuuden aika ei ole ohi, muistuttaa Ilkka Lehdonmäen ja Maippi Tapanaisen toimittama "Rajat riistolle – kohti työntekijöiden globaaleja perusoikeuksia" -pamflettikirja. Teos julkistettiin Suomen Ammattijärjestöjen Solidaarisuuskeskuksen SASKin syysseminaarissa tiistaina 9.12. SASK on myös teoksen kustantaja.

"Rajat riistolle" koostuu yhdeksästä artikkelista, jotka käsittelevät kansainvälisiä työelämää sääteleviä sopimuksia ja työelämän oikeuksia. Kirjassa ruoditaan myös näiden oikeuksien loukkauksia eri puolilla maailmaa ja pyrkimyksiä kohentaa työläisten oloja sopimusten ja valvonnan avulla.

Keskeisen kehyksen kirjalle muodostavat kansainvälisen työjärjestön, ILO:n, tärkeimmät sopimukset eli niin sanotut työelämän perusnormit. ILO:n tärkeimmiksi sopimuksiksi todetut normit koskevat tasa-arvoa, järjestäytymis- ja työehtosopimusoikeuksia sekä lapsi- ja pakkotyötä. Kirjassa esitellään myös muita kansainvälisiä sopimuksia, joilla työelämässä tapahtuvaa riistoa on pyritty ja pyritään edelleen kitkemään.

Lakko-oikeus EU:ssa ei itsestäänselvä

Ihmisoikeusliiton toiminnanjohtaja Kristiina Kouros kirjoittaa työsyrjinnästä ja nostaa esimerkkejä suomalaisesta työelämästä, jossa syrjityksi voi joutua esimerkiksi sukupuolen tai kansallisuuden perusteella. SAK:n lakimies Olavi Sulkunen tarkastelee artikkelissaan ammattiyhdistysoikeuksia Euroopan yhteisön oikeudessa. Hän toteaa muun muassa, että lakko-oikeus Euroopan yhteisössä ja unionissa ei ole itsestäänselväksi tulkittava työelämän perusoikeus.

Kansainvälisen työjärjestö ILO:n toimitusjohtaja Kari Tapiola paneutuu tekstissään yritysten eettisiin ohjeisiin ja ILO:n valvontajärjestelmään. Tapiola perää laajaa yhteistoimintaa eli käytännössä valtiovallan ja työelämän osapuolien halua ja kykyä noudattaa työelämän perussäännöksiä ja valvoa niitä. Vaikka yritysten omat toimet voivat edistää perusoikeuksien vähimmäistason saavuttamista, vastuu työelämän oikeuksien määrittelystä ja niiden toteutumisesta työpaikoilla on viimekädessä valtiovallalla.

Globaaleilla työmarkkinoilla vaikea valvoa normeja

Keskon kehitysjohtaja Jouko Kuisma kirjoittaa Keskon pyrkimyksistä valvoa myymiensä tuotteiden tuotantoketjuja. Parhaaksi välineeksi hän nimeää kansainvälisen sosiaalisen standardin SA 8000, jonka Kesko otti käyttöönsä vuonna 1999 ensimmäisenä pohjoismaisista yrityksistä. Kuisma valottaa myös normien noudattamisen valvonnan vaikeuksia globaaleilla työmarkkinoilla.

SASK:n tiedottaja Jukka Pääkkönen käsittelee ammattiyhdistysliikkeen monikansallisten yritysjättien kanssa solmimia puitesopimuksia artikkelissaan "Globaalista sopimuksesta heikompien selkänoja?" Hän kirjoittaa myös Maailmankauppajärjestön WTO:n roolista ja mahdollisuuksista työelämän perusnormien säätelyssä.

Teoksen toimittajat Ilkka Lehdonmäki ja Maippi Tapanainen luotaavat artikkeleissaan lapsityövoiman hyväksikäyttöä ja pakkotyötä. Kirjassa esitellään myös ILO:n työelämän perusnormit ja niitä koskevat sopimukset.