Ay-liike kiittelee Metson toimintaa Etelä-Afrikassa

Selvityksessä kritisoidaan Metsoa siitä, ettei se aktiivisesti vaadi alihankkijoiltaan yhtä mallikasta käytöstä. "On esimerkiksi täysin varmaa, ettei Metson tehtaalla käytetä lapsityövoimaa, mutta yhtiö ei ole varmistanut käyttävätkö alihankkijat sitä", huomauttaa tutkija Devan Pillay.

Eero Leivo Metsosta toteaa, että yhtiössä on meneillään kehityshankkeita eettisten periaatteiden valvonnan tehostamiseksi. "Työn luonne vaatii korkeaa ammattitaitoa, joten on erittäin epätodennäköistä että lapsityövoimaa käytettäisiin", hän lisää.

Metson työntekijöillä on vapaus liittyä mihin tahansa maan monesta ammattiliitosta ja yhdistysten toiminta tehtaalla on vapaata, korostaa Devan Pillay. Kaikkea syrjintää ei ole kuitenkaan saatu kitkettyä, vaan työnjohtajien on raportoitu suosivan tiettyjä ammattijärjestöjä.

Myös Etelä-Afrikan apartheidin muistot elävät edelleen. Metson yksikön kotikaupunki Vereeniging oli rotuerottelua kannattaneen kansallispuolueen vahvaa tukialuetta. Metson tehtaallakin historian haamut ovat läsnä, vaikka yhtiön säännöt kieltävät jyrkästi kaikenlaisen rotusyrjinnän. Korkeimpia palkkoja nauttivat työntekijät ovat pääsääntöisesti valkoisia ja joidenkin tutkimukseen haastateltujen mielestä valkoisilla on paremmat ylenemismahdollisuudet urallaan.

Etelä-Afrikassa palkka ei aina riitä

Devan Pillayn mukaan Etelä-Afrikan työmarkkinoiden suurin epäkohta on palkkakuilu. "Minimipalkalla ei aina edes tule toimeen. Työttömyys ja epätyypilliset, informaalin sektorin työt ovat yleisiä. Lisäksi kaikilla aloilla työvoiman korvaaminen vuokratyövoimalla on yleistymässä."

Metson konepaja ja valimo maksavat työntekijöilleen kautta linjan minimitasoa korkeampaa palkkaa. Minimipalkan ylittävä osuus on kuitenkin huomattavasti suurempi ylemmissä palkkaluokissa. Vakinaisten työntekijöiden etuisuuksiin kuuluvat myös eläkerahasto, palkallinen kesä-, sairaus- ja äitiysloma sekä terveydenhoito ja tulokseen perustuva bonusjärjestelmä. "Vaikka yhtiö maksaa puolet terveydenhoitokuluista, ei pienipalkkaisimmilla ole varaa hoitoon, joka on Etelä-Afrikassa erittäin kallista", huomauttaa Pillay.

Ammattiyhdistysliikkeen tutkimustoiminta on otettu hyvin vastaan yritysmaailmassa. Kaikki osapuolet korostavat, ettei tarkoitus ole mustamaalata tai nostaa jalustalle yksittäisiä yrityksiä. Myös Metsossa ollaan tyytyväisiä ulkopuolisten tarkkailijoiden parannusehdotuksiin, vakuuttaa yrityksen yhteiskuntasuhteista vastaava Jukka Seppälä. Suomalaisen ay-liikkeen suunnitelmissa on jatkaa yritysten yhteiskuntavastuun tutkimista ainakin tekstiiliteollisuuden suuryritysten sekä leikkokukkatuotannon osalta. Paperiliiton aloitteesta on alkamassa Stora Enson Brasilian toimintojen kartoittaminen.

Turo Bergman SAK:n kansainvälisten asioiden osastolta lupaa, että ay-liike ottaa tulevaisuudessa suurennuslasin alle myös hankalampia maita ja yhtiöitä, jotka eivät välttämättä suoriudu kokeesta yhtä hyvin kuin Metso tai viime vuonna vastaavan tutkimuksen läpikäynyt Nokian Brasilian yksikkö. "Ammattiyhdistysliikkeellä on käytössään koviakin keinoja yhtiön maineeseen liittyvistä toimista kuluttajatoimintaan", hän muistuttaa.

Metso Mineralsin konepajaa ja valimoa koskeva tutkimus on osa pilottihanketta, joka tähtää suuryhtiöitä seuraavan tutkimusverkoston käynnistämiseen eteläisessä ja läntisessä Afrikassa. Tutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan Maailman sosiaalifoorumissa Intiassa ensi tammikuussa. Hankkeen suomalaisia tukijoita ovat SAK, Metalliliitto ja Toimihenkilöunioni ja sitä koordinoi ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK. Rahoitusta hankkeeseen on saatu lisäksi ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista.