Taistelu kaivosyhtiötä vastaan vahvistaa yhteishenkeä Ecuadorissa

Kun Andien juurella kasvavat rehevät metsät peittyvät rinteiltä vyöryvään valkoiseen pilvipeittoon ja syvä hiljaisuus enteilee jokapäiväistä iltapäiväsadetta, on vaikea uskoa ettei vehreä Intagin laakso Ecuadorin pohjoisosassa ole sellainen uinuva paratiisi, jolta se näyttää. Maanviljelijöiden ja Andien silmälasikarhujen asuttaman laakson löysi 1990-luvun puolessa välissä myös japanilaisen Mitsubishin omistama kaivosyhtiö Bishimetals. Tutkimuksissa alueella havaittiin huomattavia mineraaliesiintymiä ja kuparilöytöjen jälkeen ryhdyttiin kaivauksiin.

Paikallisille asukkaille alkoi nopeasti selvitä kaivosyhtiön todellinen luonne. ”Lapset sairastuivat leikittyään joessa, metsiä hakattiin ja juomavedet likaantuivat,” muistelee alueella kauan työskennelleen luonnonsuojelujärjestön puheenjohtaja Rodrigo Pineda.

Rio Intag -osuuskunnan koordinaattori Nelson Vetancourt esittelee kahvisäkkejä, joiden määränpäänä on Japani.

Terroristeiksi syytetyt talonpojat saavuttivat toiminnallaan kansakunnan huomion ja kaivostoiminta pysäytettiin väliaikaisesti. Nyt laaksossa odotetaan jännityksellä oikeuden tuomiota, joka vuosien raastupakierroksen jälkeen määrittelee sen, millaiset oikeudet paikallisyhteisöillä on puhtaaseen ja kestävään elinympäristöön. Päätöstä odetaan mielenkiinnolla myös monissa muissa Latinalaisen Amerikan maissa, joissa paikallisyhteisöt taistelevat jättiläisyrityksiä vastaan.

Luonnonsuojelua ja yhteisöllisyyttä pilvimetsässä

Intagin laakson luonto on yksi maailman monimuotoisimmista. Ainutlaatuiset pilvimetsät kätkevät huomaansa uskomattoman määrän eläimiä ja kasveja. Nimensä mukaisesti vuorten rinteillä kasvava metsä peittyy päivittäin sankkaan pilvimassaan, jonka kosteus takaa rehevän kasvuston elinolot korkeuksissa, jossa ei yleensä kasva kuin harvaa puustoa. Pilvimetsää kuitenkin hakataan yhä kiihtyvällä vauhdilla. Ilmastonmuutos vaikeuttaa omalta osaltaan herkän ekosysteemin toimintaa, sillä pidentyneet kuumat kesät polttavat armottomasti paljon kosteutta tarvitsevia puuntaimia.

Laakson henki näkyy myös luonnonsuojelussa. Alto Chocon luonnonsuojelualueella on metsitetty menestyksekkäästi hakattuja alueita koko yhteisön voimin. Alueelle ominaisten puulajien viljely ja istutus on onnistunut niin hyvin, että nyt voidaan keskittyä metsien hoitoon vapaaehtoisvoimin ja pienimuotoisen ekoturismin pyörittämiseen. Suomen WWF on rahoittanut hanketta jo useita vuosia ja sen tuloksiin ollaan erittäin tyytyväisiä.

”Projektin ympäristökasvatus herätti kyläläisissä vahvan tunteen metsien yhteisomistuksesta. Kun projekteissa vielä on käytetty paikallista työvoimaa ja hankinnat on keskitetty tänne laaksoon, on koko yhteisö saatu mukaan toimintaan”, toteaa hanketta Ecuadorissa koordinoiva Rodrigo Pineda.

Ekologinen ajattelu on saavuttanut jalansijaa alueella laajemmaltikin, ja Imbaburan maakunta haluaa profiloitua ekologiseen ja kestävään kehitykseen. ”Maakunnassa on Ecuadorin ensimmäinen alkuperäiskansoihin kuuluva pormestari. Hänellä on tärkeä rooli taistelussa vaihtoehtoisen kehityksen puolesta. Hän myös tukee kyläläisten taistelua Bishimetalsia vastaan”, muistuttaa Pineda.

Reilun kaupan kahvista pelastus?

Yksi esimerkki laakson taisteluhengestä on reilun kaupan hengessä perustettu maanviljelijöiden osuuskunta, johon kuuluu jo satoja viljelijöitä. Osuuskunnan perustava ajatus on kannustaa yhteisön jäseniä elinkeinotoimintaan, joka ei ole riippuvaista kaivosyhtiöstä. Sen uusin aluevaltaus on kahvin viljely, ja alueella on jo kuusikymmentä luomusertifioitua kahvitilaa.

Intagin kahvi on varjossa kasvavaa lajikketta, joka on ympäristölle huomattavasti lempeämpi kuin perinteiset massatuotannossa käytetyt kahvilajikkeet. Kahvi paahdetaan osuuskunnan pienessä paahtimossa ja pakataan paikallisten naisten käsityönä tekemiin lahjapusseihin.

”Rio Intag-kahvi on Ecuadorin parasta kahvia,” vakuuttaa osuuskunnan tekninen koordinaattori Nelson Vetancourt. ”Maksamme viljelijöille paremmat hinnat kuin missään muualla maassa, tai edes naapurimaissa. Kaikki perustuu solidaarisuuteen. Lisäksi viljelemällä kestävällä tavalla emme ole riippuvaisia maailmanmarkkinahinnoista.”

Taistelussa kaivosyhtiötä vastaan sana Intagin reilusta kahvista kiiri Japaniin, ja ensimmäinen viiden tonnin erä luomukahvia on jo lähtenyt Japanin markkinoille. Pieniä eriä myydään myös Yhdysvaltoihin ja Vetancourtin mukaan kysyntä ylittää jo tarjonnan.

”Tällä hetkellä suurin haaste on saada kahvi esille Ecuadorin omilla markkinoilla. Suuret yhtiöt hallitsevat markkinoita ja supermarkettien hyllyjä, mutta meidän mielestämme kansalla on oikeus juoda hyvää ja oikeudenmukaista kahvia, etenkin kun se on hinnaltaan kilpailukykyistä”, painottaa Vetancourt.