Peace test ja nuorten asenteet
Kannattavatko teinit kuolemanrangaistusta? Mitä mieltä he ovat ihmisoikeuskysymyksistä? Kenelle ihmisoikeuksien puolustaminen kuuluu? Nuorten suhdetta väkivaltaan peilaava kansainvälinen Peace Test-projekti pyrkii vastaamaan muun muassa näihin kysymyksiin. Projekti käynnistyi vuonna 1998, ja kansainvälisesti sitä koordinoi Teksasin yliopiston kansanterveystieteen osasto. Suomessa Peace Test -kysely toteutettiin tänäkin vuonna Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n ja Finnish Medical Students’ International Committeen yhteistyönä.
Peace Test on kyselylomake, jonka aihe-alueita ovat sota, väkivalta, suvaitsevaisuus ja ihmisoikeudet. Testi tarjoaa tietoa nuorten asenteista, mutta samalla lomake on toiminut myös keskustelun virittäjänä niissä koululuokissa, jotka tutkimukseen ovat osallistuneet. Tekemällä näkyväksi nuorten sotaan, rasismiin ja ihmisoikeuksiin liittyviä käsityksiä ja ennakkoluuloja Peaace Test’in laatijat ja toteuttajat toivovat voivansa virittää keskustelua laajemminkin. Suomessa vuoden 2003 lomakkeen täytti 525 kahdeksasluokkalaista viideltä yläasteelta Helsingistä, Tampereelta, Kuopiosta ja Oulusta.
Tulosten mukaan reipas neljäsosa 14-vuotiaista suhtautuu sotaan ja väkivaltaan ongelmanratkaisukeinoina myönteisesti. Enemmistö kuitenkin tuomitsee asevoimien käytön niin ennaltaehkäisevästi, diplomatian korvikkeena kuin kärsimyksen estäjänäkin. Sodan sivullisille aiheuttamia vahinkoja ei hyväksy 46 % nuorista.
Kuolemanrangaistuksen olisi valmis ottamaan käyttöön yli puolet tutkituista. Mitä pienempi kaupunki, sitä useampi teini olisi valmis turvautumaan kuolemantuomioon, ja kuopiolaisista vastaajista peräti 63 % suhtautui siihen myönteisesti. Vain helsinkiläisistä vastaajista alle puolet (46 %) kannatti kuolemanrangaistusta. Kaikista vastanneista 55 % oli valmis hyväksymään ihmisen tappamisen rangaistuksena.
Ihmisoikeuskysymyksistä keskeisimpänä nuoret pitivät köyhyyden, nälän ja kodittomuuden poistamista. Myös rasismiin valtaosa (76 %) suhtautui kyselyn mukaan kielteisesti. Seksuaalisten vähemmistöjen ihmisoikeuksien puolustamista piti tärkeänä yli puolet vastanneista.
Monin paikoin tutkimuksen tulokset tukivat yleisiä oletuksia: helsinkiläiset nuoret ovat aavistuksen verran suvaitsevaisempia kuin toverinsa muualla maassa, tytöt ovat vähemmän halukkaita tappamaan ja ylipäänsä käyttämään väkivaltaa kuin pojat. Suvaitsevaisuudessa eroja sukupuolten välillä löytyi lähinnä seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvissä kysymyksissä. Teini-ikäisten poikien homofobia on kuitenkin hyvin tavallinen ja kenties kehityksellinenkin ilmiö.
Peace Testin kyselylomake on laadittu USA:ssa, eikä sitä ole editoitu kansallisiin olosuhteisiin paremmin sopivaksi. Esimerkiksi väite ”Ne, jotka suhtautuvat suopeasti vihollisiimme, liioittelevat sotatoimien seurauksena syntyvien siviiliuhrien määrää.” tuntuu oudolta suomalaisen teinin harkittavaksi. Ainakin aikuisen mieleen nousevat helposti sellaiset kysymykset kuin ”Ketkä ovat vihollisiamme?” ja ”Onko sotapropaganda näiden ’vihollistemme’ yksinoikeus?”.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia