Afganistanin syrjäseutuja jälleenrakennetaan oopiumin tuotolla

Oopiumin raaka-aineena käytetyn unikon tuotoilla afgaanit rakentavat uudelleen kotejaan, ostavat karjaa ja korjaavat muita sodan tuhoja. Moni viljelijä ei näe unikolle vaihtoehtoa, jonka avulla pystyisi elättämään perheensä.

"Meille unikko on hyvä asia, länsimaille ehkä ei", Gul-nimellä esittäytyvä viljelijä pohtii. Hän sanoo olevansa perillä huumeen tuhoisista vaikutuksista käyttäjiinsä, "mutta meitä se palvelee hyvin."

"Mitä muuta voimme tehdä? Olemme selkä seinää vasten. Unikko on ainoa kasvi, joka turvaa meille ruoan ja suojan ja jonka tuotolla pystymme kustantamaan häät, kun niiden aika on", jatkaa Gul, joka asuu viiden kilometrin päässä rajalta huumekaupan keskuksena tunnetussa Ghani Khelissä.

Unikonkasvatuksen lupaavat näköalat ovat saaneet monet afgaanit palaamaan kotiseuduilleen Pakistanista, jossa he viettivät pakolaisvuodet tiilitehtaissa. Afganistanin hallitus ei ole toistaiseksi kyennyt puuttumaan asiaan, ja oopiumi kuuluu taas Afganistanin tärkeimpiin vientituotteisiin.

Eräs nimettömänä pysyttelevä afganistanilainen maatyöläinen kertoo ansaitsevansa unikkopelloilla jopa viisi kertaa enemmän kuin pakolaisena Pakistanissa.

Yli kahden miljoonan afganistanilaisen arvioidaan palanneen kotiin sen jälkeen, kun talebanien hallinto kaatui vuoden 2001 lopulla.

Samalla unikonviljely lähti uuteen nousuun, ja Afganistanista tuli jälleen laittoman huumekaupan tärkein keskus. YK:n huume- ja rikososaston raportin mukaan maa on tuottanut kolmen viime vuoden aikana 3 400 tonnia oopiumia.

Unikko antaa noin kahdeksankertaiset tulot hehtaaria kohti vehnään verrattuna ja vaatii vähemmän työtä ja vettä, YK kertoo. Lisäksi unikko kestää huonoja säitä ja kuivuutta ruokakasveja paremmin.

Niinpä unikko on kaivattu pelastus pienviljelijöille, joista moni elättää 15-25 hengen suurperhettä.

"Minulla on vain 2,5 hehtaaria maata Ghani Khelissä. Pinnanmuodostus estää nykyaikaisten koneiden käytön, sillä pellot ovat pieninä sirpaleina", kertoo toinen viljelijä.

"Jos oopiumia saadaan 14 kiloa hehtaarilta ja kilohinta on noin 190 euroa, ansaitsen noin 6 600 euroa vuodessa. Joskus hehtaari tuottaa jopa 20 kiloa oopiumia. Millään muulla kasvilla en pääsisi lähellekään näitä tuloja", hän jatkaa.

Taleban-hallitus kielsi oopiuminviljelyn vuonna 2000 YK:n vetoomuksesta. Sitä ennen Afganistan tuotti 70 prosenttia koko maailman oopiumista ja 80 prosenttia Euroopassa kaupatusta valkeasta heroiinista, kertoo Yhdysvaltain huumevalvontavirasto.

YK:n mukaan viljelykielto tepsi ja Afganistanin oopiumintuotanto väheni peräti 90 prosenttia. Vuonna 2002 se kuitenkin kiihtyi likimain entisiin mittoihinsa.

YK laskee koko maailman huumekaupan arvoksi noin 394 miljardia euroa vuodessa, ja Afganistanin tuotannon osuus on noin kolmannes siitä.

Afganistanin koko unikkosato ei kuitenkaan päädy maailmalle, vaan varastotkin alkavat olla runsaat. "Varastoja on yllin kyllin, sillä en saanut viime vuoden satoa kaupaksi", eräs viljelijä valittaa.

(Inter Press Service)