Ensimmäiset siviilipalvelusmiehet astuivat palvelukseen Serbiassa

Marko Jovanovicilla riittää puuhaa, kun hän laatii seinämaalausta vammaisten lasten kanssa. Serbian ensimmäiseen sivaripolveen kuuluva Jovanovic tekee tätä seuraavat 13 kuukautta asepalveluksen sijasta.

"Lastenhoito on järkevää puuhaa aseelliseen palveluun verrattuna", kommentoi Belgradin yliopistossa opiskeleva Jovanovic. Hän valitsi siviilipalveluksen, vaikka se vie neljä kuukautta armeijaa kauemmin.

Siviilipalvelus kävi mahdolliseksi viime vuonna hyväksytyn lain nojalla. Serbiasta on sittemmin löytynyt noin 180 laitosta, jotka ottavat sivareita palvelukseensa. Lain mukaan palvelus suoritetaan kotipaikkakunnalla ja viikonloput ovat vapaat.

Siviilipalvelukseen hyväksyttyjä tuli ensimmäisessä erässä 848, joista noin puolelle on löytynyt palveluspaikka sairaaloista, hoitokodeista, lastentarhoista, kirjastoista ja teatterista.

Serbian armeija sai pahan maineen Slobodan Milosevicin valtakaudella 1990-luvulla, jolloin se osallistui niin sanottuihin Jugoslavian perintösotiin. Niissä kuoli yli 250 000 ihmistä.

Milosevicin aikaan armeijassa oli 150 000 miestä, mutta määrä on kutistunut 70 000:en vuoden 2000 vallanvaihdoksen jälkeen.

Sotilaskarkuruus oli aiemmin yleistä, ja moni nuorukainen pakeni länsimaihin välttääkseen armeijan. Vuonna 2000 karkureita oli jo 9 000, kertoo puolustusministerin neuvonantaja Miodrag Rakic.

Milosevic rankaisi kiinni saatuja karkureita omaisuuden menetyksellä ja kymmeneen vuoteen nousevilla vankeustuomioilla. Viime vuosina karkureita on armahdettu.

Rakicin mukaan sivari on hyvä ratkaisu karkuruusongelmaan. "Se antaa kaikille tilaisuuden palvella maataan parhaalla mahdollisella tavalla."

Serbiasta löytyy myös siviilipalveluksen vastustajia. Joukkoon kuuluu joulukuiset parlamenttivaalit voittanut Serbian radikaalipuolue, jonka mielestä sivarit "heikentävät maan taistelukykyä".

(Inter Press Service)