Lyhyt katsaus historiaan

Tietotekniikan alkuvuosikymmeninä kaikkien ohjelmistojen lähdekoodit olivat avoimia ja niiden kehittäminen tapahtui yhteistyön hengessä. Aina 1980-luvun alkuun saakka tietokoneet olivat pääasiassa suuria keskustietokoneita, joissa ohjelmistot olivat kiinteä osa kokonaisuutta, eikä tiettyyn koneeseen asennettua ohjelmistoa voinut siirtää toiseen koneeseen. Erillisiä ohjelmistomarkkinoita ei juurikaan ollut, ja vasta 1968 IBM alkoi kilpailullisista syistä myydä ohjelmia erikseen.

Tilanne muuttui 1980-luvun alussa, kun Intel kehitti edullisen mikroprosessorin ja IBM sen pohjalta PC-tietokoneen (personal computer), jota voitiin valmistaa sarjatuotantona. Sarjatuotantokoneet olivat edullisempia kuin yksittäiskappaleet, ja niiden tulo markkinoille mullisti käsityksen tietokoneiden käyttömahdollisuuksista - ne eivät enää olleet tietotekniikka-ammattilaisten työkaluja, vaan yleisiä toimistojen työvälineitä. IBM:n PC:n maailmanvalloitus merkitsi alkua myös Microsoftin leviämiselle, sillä IBM:n mikroissa oli käyttöjärjestelmänä MS-DOS, joka vuosikymmenen loppuun mennessä syrjäytti muut markkinoilla olleet mikrotietokoneiden käyttöjärjestelmät.

Mikrotietokoneiden käytön yleistyminen avasi markkinoita myös ohjelmistoille. Käyttöjärjestelmien lisäksi tarvittiin välineitä tekstinkäsittelyyn, taulukkolaskentaan, tietokantojen ylläpitoon ja moniin muihin tarkoituksiin. Ohjelmistot eivät enää olleet konekohtaisia, vaan ne voitiin asentaa tiettyä käyttöjärjestelmää käyttävään tietokoneeseen. Yritykset muuttivat strategiaansa ja ryhtyivät myymään lisenssoituja ohjelmistoja, koska niillä alkoi olla itsenäistä arvoa. Lisenssien myyminen edellytti lähdekoodin salaamista. Se ei ole kuitenkaan estänyt ohjelmistojen laitonta kopioimista, mitä tapahtuu kaikissa maissa.

GNU/Linux käyttöjärjestelmä syntyy

Vastalauseena kaupallisille ohjelmistoille yhdysvaltalainen Richard Stallman perusti vuonna 1985 säätiön nimeltä Free Software Foundation (FSF). Stallmanin tarkoitus oli kehittää vapaalle koodille perustuva, Unixin korvaava käyttöjärjestelmä sekä riittävästi ohjelmia, ettei tarvitsisi olla riippuvainen kaupallisista valmistajista. Stallmanin ja FSF:n kehittämien ohjelmien lähdekoodi jätettiin avoimeksi, jotta käyttäjä voisi halutessaan muokata sitä.

Stallman ryhtyi kehittämään ensimmäistä avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmää GNU (nimi tarkoittaa: Gnu Not Unix). Stallmanilta kuitenkin puuttui käyttöjärjestelmän ydin, kernel. Tämä puute poistui suomalaisen Linus Torvaldsin ansiosta. Hän oli ryhtynyt kehittämään omaa Unixin korvaavaa Linux-käyttöjärjestelmää. GNU/Linux (tai vain Linux) on tällä hetkellä suosituin avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä. Kuuluisimpia Linuxille tuotettuja sovelluksia ovat puolestaan www-palvelimissa käytettävä Apache, www-selain Mozilla ja toimisto-ohjelmisto OpenOffice.

Avoimen lähdekoodin koulukuntia

Vuonna 1998 perustettiin yhteisö nimeltä Open Source Initiative (OSI) eli Avoimen lähdekoodin aloite, jonka tarkoituksena on tuoda avoimen lähdekoodin ohjelmistot tunnetuksi erityisesti yritysmaailmassa. FSF ja Open Source perustuvat molemmat avoimeen lähdekoodiin, mutta eroja kahden koulukunnan välillä on suhtautuminen tiedon avoimuuden filosofiaan ja oikeuteen periä maksuja tehdystä ohjelmointityöstä.

Kärjistäen ilmaistuna FSF on hakkeriyhteisö, jolle tärkeää on kaikkien yhtäläinen oikeus tietoon ilman, että siitä joutuu maksamaan. Open Source Initiative taas on kiinnostunut vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoista siksi, että se pitää niitä teknisesti ylivertaisina suhteessa suljetun koodin ohjelmistoihin.

Linkit:

ISOC:in (Internet Society) linkit internetin historiasta
Open Source Initiative
Free Software Foundation
GNU-kotisivu