Ohjelmistopatentit kiistojen kohteena

Ohjelmien laatiminen on pitkäkestoista työtä, jonka tuloksista saatava hyöty halutaan turvata tekijänoikeuksilla.

Suomessa tietokoneohjelmistot kuuluvat tekijänoikeuden piiriin ja ohjelmat tulkitaan kirjallisiksi teoksiksi samaan tapaan kuin artikkelit tai romaanit. Ohjelmistoissa tekijänoikeus suojaa lähdekoodin, mutta se ei ulotu koodin perustana oleviin ideoihin tai periaatteisiin. Ideat ja periaatteet voidaan suojata vain patenteilla.

Käytäntö ei ole kaikissa maissa sama. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ohjelmistojen patentoiminen on mahdollista, samoin Saksassa ja Ruotsissa. Euroopan unioni on antanut direktiiviehdotuksen, jonka tavoitteena on harmonisoida lainsäädäntö tältä osin unionin jäsenmaissa. Helmikuussa 2004 eduskunta sai käsiteltäväkseen valtioneuvoston kirjelmän, jossa ehdotetaan ohjelmistopatenttien sisällyttämistä maamme patenttilainsäädäntöön.

Voiko idean patentoida?

Ohjelmistopatenttien hyödyllisyydestä tai haitallisuudesta on väitelty pitkään. Tietokoneohjelmat perustuvat pitkälti matemaattisille algoritmeille, ja niiden patentoitavuus voidaan perustellusti kyseenalaistaa. Patentoimisen ei katsota edistävän innovatiivisuutta tai luovaa työtä, vaan pikemminkin vaikeuttavan sitä.

Intialainen Free Software Foundationin kannattaja

Patentit ovat vapaan ja avoimen lähdekoodin liikkeille myös toisella tapaa vieras ajattelumalli. Vapaus on näiden ohjelmistojen kehittämisen keskeinen periaate, ja ohjelmistojen kehitystyö tapahtuu yhteisöllisesti. Yleensä prosessiin osallistuu suuri joukko ammattilaisia tai alan harrastajia. Periaatteena on tuottaa parempia ja toimivampia ohjelmistoja kaikille, ja tärkeää ei ole se, kuka jonkin ratkaisun omistaa ja toteuttaa.

Patenttikilpa ei suosi köyhiä maita

Todennäköinen seuraus ohjelmistopatenttien käyttöönotosta EU:ssa olisi oikeudenkäyntien lisääntyminen. Kun valtioneuvoston kirjelmässä ohjelmistopatenttien käyttöönottoa perustellaan pienten ja keskisuurten yritysten kilpailuedellytysten ja aseman vahvistamisella, vaarana on, että jatkossa pk-yritykset joutuvat ohjelmoijien sijaan palkkaamaan juristeja tekemään patenttihakemuksia, selvittämään millä tavoin jotain olemassa olevaa ohjelmistoa voidaan käyttää sekä edustamaan yhtiöitä oikeusistuimissa. Oikeudenkäyntien mahdollisuus heijastuu väistämättä myös tuotteiden hintoihin.

Ei myöskään voida tietää, millä tavoin patentti- ja rekisteriviranomaiset selviytyisivät ohjelmistopatenttien käsittelystä. Hakemusten määrä lisääntyisi, ja viranomaiset joutuisivat ratkaisemaan lähes samanlaisten ideoiden osalta, mikä hakemus hyväksyttäisiin ja mikä hylättäisiin. Todennäköisempi vaihtoehto lienee se, että suunnilleen kaikki hakemukset hyväksyttäisiin kuin että hakemuksia käsittelevät viranomaiset pyrkisivät selvittämään, mikä haetuista patenteista on paras mahdollinen.

Kehitysmaille kysymys ohjelmistopatenteista on keskeinen, koska niillä ei yleensä ole varaa hankkia kalliita patentteja omille sovelluksilleen. Kilpailussa käyttökelpoisten ideoiden omistuksesta ja jatkokehittelystä markkinat toimivat helposti vahvemman hyväksi.

Linkit:
Kamppailu EU:n patenttilaista loppusuoralla
maailma.netin artikkeli 27.02.2004

Patentit pelkistävät yhteisöllisen tiedon yksityiseksi tuotoksi
Kehitysuutiset 12/03