Kamppailu EU:n patenttilaista loppusuoralla

EU:n rattaissa etenevä direktiiviehdotus "tietokoneella toteutettujen keksintöjen" eli käytännössä tietokoneohjelmistojen patentoitavuudesta on herättänyt eri tahoilla enemmän intohimoja kuin mikään muu direktiivi viime aikoina – ainakin mikäli lobbauksen määrää voidaan käyttää mittarina.

Parlamentin toiseen käsittelyyn syksyllä päätyvän direktiivin vaiheista kertoi GNU/Linux Summit –tilaisuudessa helmikuussa 2004 europarlamentaarikko Piia-Noora Kauppi. "Eräs ongelma lain käsittelyssä on ollut se, että poliitikkojen on vaikea ymmärtää asian ydintä – kyseessä on erittäin tekninen, matemaattinen aihepiiri", hän huomauttaa.

Niinpä vedättäjiä on riittänyt suuntaan jos toiseenkin. Patenttikysymys kiinnostaa sekä yritysmaailmaa että avoimen ja vapaan lähdekoodin tietokoneohjelmistojen liikettä. Lain aktiivisimpia vastustajia ovat olleet Free Software Foundation, Eurolinux sekä kuluttajajärjestöt.

Komissio teki kiistellystä direktiivistä esityksen vuonna 2002, jonka jälkeen se meni parlamentin ensimmäiseen käsittelyyn. Siellä esitykseen tehtiin muutoksia, jotka mm. Electronic Frontier Finlandin verkkosivujen mukaan "korjasivat puutteet hyvin", ja jotka läpi mennessään pysäyttäisivät patentoitavuuden laajenemisen.

Tiukka patenttilaki sen sijaan merkitsisi, että ohjelmistojen kehittäminen itsenäisesti ilman suuryrityksen toimeksiantoa voisi ratkaisevasti vaikeutua. Toisin kuin monikansalliset ohjelmistoyhtiöt, vapaan ja avoimen lähdekoodin liike uskoo tiedon yhteisyyteen ja ohjelmistojen vapaaseen muokattavuuteen.

Huolimatta siitä, että kysymys EU:ssa on juridisesti epäselvä, unionin alueella myönnetään jo vuosittain 30 000 ohjelmistoihin liittyvää patenttia. Aivan pienillä firmoilla ei ole asiaa apajille, sillä patenteista joutuu pulittamaan kymmeniä tuhansia euroja.

Yhdysvalloissa patentit ovat jo arkipäivää. "Direktiivin puolustajien mukaan ohjelmistojen patentoitavuus lisäisi investointeja Euroopan Unionin alueelle", Kauppi kertoo. "Tavoite yhtenäistää kansallisia käytäntöjä on mielestäni hyvä, mutta keinot väärät", hän kuitenkin summaa.

Ministerineuvoston kannanottoa asiaan odotetaan toukokuussa, ja siinä yhteydessä myös Suomen hallituksen näkemyksillä on merkitystä. Kaupin mukaan hallitus on toistaiseksi myötäillyt komission patenttimyönteistä linjaa.

Suomalaisten europarlamentaarikkojen mielipiteet direktiivistä ovat vaihdelleet myös puolueiden sisällä, mutta suurin osa kannatti esitykseen tehtyjä muutoksia, eli suhtautui lakiin kriittisesti. Uudelleen äänestys tulee ajankohtaiseksi ensi syksynä.

Julkishallintoa vapaat ohjelmistot houkuttavat

Samaan aikaan toisaalla on päädytty siihen, että kamppailu EU:n kansainvälisen kilpailukyvyn puolesta lähestulkoon edellyttää vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntämistä, selviää Tullihallituksen pääsuunnittelijan Markku Oraviidan esityksestä GNU/Linux Summit -seminaarissa.

Unionin julkilausuttuina tavoitteina nimittäin ovat byrokratian karsiminen, julkisen sektorin menojen vähentäminen sekä päätöksenteon ja palveluiden tehokkaampi tuottaminen. Kehitteillä oleva e-Government-ohjelma edellyttää tietoteknologisten menetelmien hyödyntämistä hallinnollisessa päätöksenteossa, ja avoimen ja vapaan lähdekoodin ohjelmat näyttäisivät tarjoavan ainoan järkevän ratkaisun nykytilanteessa:

"Euroopan unionissa on toukokuun alusta lähtien 20 virallista kieltä. Se on kompleksinen, heterogeeninen kokonaisuus sekä taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti, juridisesti että hallinnollisesti - teknisistä lähtökohdista puhumattakaan", Oraviita havainnollistaa.

Vapaan ja avoimen lähdekoodien ohjelmistojen avulla monenkirjavat ratkaisut voitaisiin räätälöidä keskenään yhteensopivaksi paketiksi helpommin kuin kaupallisten, suljetun lähdekoodin ohjelmistojen avulla, joista on kalliimpaa ja vaikeampaa muokata paikallisia versioita.

"Emme voi vaikuttaa Euroopan monenkirjavuuteen, emme "vakioida" kieliä tai kulttuureja – mutta informaatioteknologian voisimme", uskoo Oraviita.

Lisätietoa aiheesta sekä europarlamentaarikkojen kannat ohjelmistopatentointia koskevassa äänestyksessä löytyvät Foundation for a Free Information Infrastructuren sivuilta:
swpat.ffii.org