Suomen myöntämille vientiluotoille vaaditaan tiukempia kriteereitä | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Suomen myöntämille vientiluotoille vaaditaan tiukempia kriteereitä

Suomen tukemat sairaalalaitehankinnat Kiinassa herättivät keskustelua vientiluottokampanjan tiistaina järjestämässä seminaarissa."Suomalaiset hammaslääkärintuolit ovat maailmankuuluja hyvästä laadustaan, mutta yhden sellaisen hinnalla saisi viisi tai kymmenen kiinalaista hammaslääkärintuolia", arvioi lääkäri Kari S. Lankinen.

Suomen tukemat sairaalalaitehankinnat Kiinassa herättivät keskustelua vientiluottokampanjan tiistaina järjestämässä seminaarissa."Suomalaiset hammaslääkärintuolit ovat maailmankuuluja hyvästä laadustaan, mutta yhden sellaisen hinnalla saisi viisi tai kymmenen kiinalaista hammaslääkärintuolia", arvioi lääkäri Kari S. Lankinen.

”Suomen valtion vientiluotolla tukemat, ulkoasiainministeriön korkotukea saavat sairaalalaitehankkeet Kiinassa eivät millään lailla tue köyhyyden vähentämistavoitteita”, arvioi Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n omistaman konsulttiyrityksen PSR Consultingin asiantuntijalääkäri Kari S. Lankinen vientiluottoseminaarissa Helsingissä tiistaina.

”Sairaalalaitehankkeet Kiinassa eivät ole Suomen kehityspoliittisen linjauksen mukaisia ja siksi näiden hankkeiden rahoittamisesta tulisi kokonaan luopua”, Lankinen suositteli johtopäätöksessään esitellessään PSR Consultingin suorittamaa arviota Kiinan sairaalalaitehankkeista.

Vientiluottoa myöntävät kansalliset vientiluotto- ja takuulaitokset tukeakseen maansa yritysten vientiä kehitys- ja siirtymätalousmaihin. Suomessa verovaroin tuettuja vientiluottoja myöntää Suomen Vientiluotto Oy ja vientiluottojen valtiontakuita Finnvera Oyj. Suomen ulkoasiainministeriö puolestaan myöntää joillekin kehitysmaihin suuntautuville vientiluotoille korkotukea, joka maksetaan kehitysyhteistyömäärärahoista. Korkotuki tarkoittaa sitä, että luotto on vastaanottajalleen täysin koroton.

Kansalaisjärjestöjen vientiluottokampanja ilmoittaa olevansa huolissaan vientiluottojen myöntämisestä sosiaalisesti tai ympäristön kannalta vastuuttomille hankkeille. Se kritisoi vientiluottolaitoksia kehitysmaiden velkataakan lisäämisestä, ja vaatii vientiluotoille mm. lisää läpinäkyvyyttä, sitovia ympäristö-, ihmisoikeus- ja sosiaalisia kriteerejä, korruption eston tehostamista ja vastuuttomasta vientiluototuksesta aiheutuneen kehitysmaavelan mitätöintiä.

Korkotukiluottoja myönnetään maille, joilla on alhainen tulotaso tai keskitulo ja niiden tarkoituksena on tukea maiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Ulkoasiainministeriö arvioi korkotukihankehakemukset, jolloin keskeisinä periaatteina toimivat Suomen kehityspoliittiset linjaukset. Lisäksi hankkeiden tulee olla taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestäviä.

 

Terveyskulut köyhdyttävät kiinalaisia

 

”Kalliiden laitteiden käyttö rahoitetaan Kiinassa käyttäjämaksuilla, jolloin potilaat saattavat joutua käyttämään jopa vuoden ansiotulonsa kalliita laitteita vaativiin toimenpiteisiin”, Kari. S. Lankinen kertoo. ”Koska Kiinassa vanhuksia arvostetaan suuresti, saatetaan perheen isoisän hoitoon kerätä koko suvun liikenevät varat. On arvioitu, että jopa puolet maalaisväestöstä on köyhtynyt kasvavien terveysmenojen vuoksi.”

Kiinassa ei tällä hetkellä ole kattavaa vakuutusjärjestelmää tai yleisiä maksuhelpotuskäytäntöjä vähävaraisille. ”Joitakin hyvin mielenkiintoisia vakuutusjärjestelmiä ollaan kokeilemassa paikallisesti, mutta lähitulevaisuudessa käyttäjämaksuihin perustuva terveydenhuolto on ainoa realistinen ratkaisu Kiinassa”, Lankinen toteaa.

Hänen mielestään Suomen tulisi kuitenkin pitäytyä kehityspoliittisessa linjassaan köyhyyden vähentämiseksi ja keskittyä tukemaan laitehankintoja maissa, joissa käyttäjämaksuja ei peritä. ”Tällaisia maita on useita niin Aasiassa kuin Afrikassakin”, Lankinen vakuuttaa. Kiinassa tulisi Lankisen mukaan keskittyä koulutukseen, hyvän hallinnon kulttuurin juurruttamiseen sekä perusterveydenhuoltoon.

Tällä hetkellä suurin osa ulkoministeriön korkotukiluotoista keskittyy juuri Kiinaan. PSR Consultingin tekemässä arviossa todettiin, että usein aloitteentekijöinä toimivat suomalaiset laitetoimittajat, että laitehankinnat keskittyivät kaupunkeihin ja suuriin sairaaloihin, vaikka investointien tarve maaseudulla on suurin. Lisäksi usein hankitaan kalliita erityislaitteita perusvarustuksen jäädessä sivuosaan.

”Esimerkiksi suomalaiset hammaslääkärintuolit ovat maailmankuuluja hyvästä laadustaan, mutta yhden sellaisen hinnalla saisi viisi tai kymmenen kiinalaista hammaslääkärintuolia. Paikalliset kuitenkin haluavat ostaa laatua millä hinnalla hyvänsä.” Myöskään laitteiden huoltoon ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. ”Kun henkilökuntaa ei kouluteta huoltamaan laitteita, ne menevät rikki nopeasti. Myös varaosien toimituksissa on ongelmia.”

Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Kansalaisjärjestöjen vientiluottokampanja järjestivät seminaarin ”Terveyttä korkotukiluotolla – väheneekö köyhyys kehitysmaissa?” tiistaina hotelli Arthurissa Helsingissä.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia