Vientituotantovyöhykkeitä syytetään riistosta Keniassa
Osa Kenian vientituotantovyöhykkeillä toimivista yrityksistä on uhannut potkuilla työntekijöitään, jos he jatkavat yhteydenpitoa ihmisoikeusjärjestöihin. Vientituotantovyöhykkeet (EZP) ovat kehitysmaissa yleisiä erityisalueita, joille houkutellaan yrityksiä tulli- ja verovapaudella sekä kieltämällä ammattiyhdistystoiminta.
Osa Kenian vientituotantovyöhykkeillä toimivista yrityksistä on uhannut potkuilla työntekijöitään, jos he jatkavat yhteydenpitoa ihmisoikeusjärjestöihin. Toiset firmat ovat kuitenkin suostuneet kohentamaan työehtojaan.
Vientituotantovyöhykkeet (EZP) ovat kehitysmaissa yleisiä erityisalueita, joille houkutellaan yrityksiä tulli- ja verovapaudella sekä kieltämällä ammattiyhdistystoiminta.
Kenian ihmisoikeuskomissio (KHRC) aloitti helmikuussa kampanjan EZP-työläisten riistoa vastaan. Jotkut yritykset valittavat nyt, että tieto työntekijöiden surkeista oloista on saanut osan ulkomaisista ostajista perumaan tilauksiaan.
"Meitä on uhattu potkuilla, jos jatkamme yhteistyötä KHRC:n kanssa, koska yhtiön voitot alenevat länsimaisten asiakkaiden vetäydyttyä", Esther Wambura kertoo. Hän työskentelee Indigo Garmentsin tekstiilitehtaalla Kenian pääkaupungin Nairobin laidalla.
Indigo Garmentsin johto kieltäytyi kommentoimasta tietoja.
Keniassa on arviolta 30 vientituotantovyöhykettä, joilla valmistetaan pääasiassa vaatteita Yhdysvaltain markkinoille.
KHRC:n helmikuussa julkistama raportti listasi EZP:n varjopuolet: työpäivät ovat pitkiä ja palkat huonoja, sosiaalitilat puuttuvat usein wc:stä lähtien, eikä työsuojelusta tai ay-oikeuksista ole puhettakaan.
Raportin mukaan äitiyslomaa ei hikipajoissa tunneta, kun taas naisten seksuaalinen ahdistelu on tavanomaista.
Sittemmin ay-aktivistit ovat käyneet useissa EZP-yrityksissä tarkastamassa, onko tilanne kohentunut.
Ihmisoikeuskomissioon kuluva Workers Rights Watch (WRW)on havainnut muutoksia eräissä yrityksissä. "Useat työnantajat ovat kertoneet, että työntekijöiden palkat nousevat viisi prosenttia toukokuun alusta", Edward Indimuli WRW:stä kertoo.
Myös äitiyslomista on ollut puhetta. Kenian naistyöntekijöiden järjestöä edustava Mary Nyambura iloitsee edistyksestä, koska valtaosa EZP-työläisistä on naisia. "Äitiysloman epääminen on aiheuttanut monta keskenmenoa ja vaikeaa synnytystä."
Kenian kauppa- ja teollisuusministeri Mukhisa Kituyi sen sijaan moittii työläisten oikeuksien puolustajia. Hänen mukaansa järjestöt liioittelevat EZP-työläisten ahdinkoa saadakseen lisää kehitysapurahaa oman työnsä tueksi.
Maaliskuun lopulla pidetyn sijoittajien kokouksen yhteyteen kaavailtu mielenosoitus EZP-työläisten asemasta peruutettiin työministeri Ali Mwakweren vetoomuksesta.
Hän varoitti, että protesti vetäisi maton maan kehityksen alta ja lupaili järjestää myöhemmin kokouksen, jossa pohditaan EZP-työehtoja ja sijoittajille myönnettyjä etuisuuksia.
Kenia perusti ensimmäiset EZP:t 14 vuotta sitten tarkoituksena luoda uusia työpaikkoja. Noin 30-miljoonan asukkaan maassa on virallisten tietojen mukaan nyt noin 2 miljoonaa työtöntä. Vuoden 2002 tilaston mukaan vientituotantovyöhykkeillä työskenteli 26 447 ihmistä.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia