Amnesty: EU:n asevienti on globaali turvallisuusuhka

ASEVIENTIÄ RAJOITETTAVA NYKYISTÄ TEHOKKAAMMIN

Euroopan unionin asevientisäännöksissä on vakavia puutteita, ihmisoikeusjärjestö Amnesty International korostaa tänään julkaistussa raportissaan Undermining global security – The European Union's Arms Exports. Nykyiset vientirajoitukset eivät riitä takaamaan, että EU-maista ei päätyisi aseita ja sotilaskalustoa sellaisiin maihin, joissa niitä käytetään vakavien ihmisoikeusloukkausten välineenä, raportissa todetaan.

Raportti on katsaus EU:n aseviennin ongelmakohtiin. Se sisältää myös Amnestyn suositukset aseviennin rajoitusten uudistamiseksi. Unionin asevientiä rajoittavien, vuonna 1998 hyväksyttyjen käytännesääntöjen (code of conductin) uudelleenarviointi on parhaillaan käynnissä ja asiaa pohtiva COARM-työryhmä kokoontuu Brysselissä tänään torstaina.

EU:n suurimmat aseviejämaat (Ranska, Saksa, Italia, Ruotsi ja Britannia) ovat vastuussa noin kolmasosasta maailman asevientiä. Kun kymmenen uutta jäsenmaata lasketaan mukaan, EU:n alueella on yli 400 pienaseita valmistavaa yritystä 23 maassa – lähes yhtä paljon kuin Yhdysvalloissa.

EU:n asekauppaa rajoittavien sääntöjen periaatteena on aseviennin estäminen sellaisiin maihin, joissa niitä todennäköisesti käytettäisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Amnestyn mukaan nykyiset säännöt eivät kuitenkaan riitä takaamaan periaatteen toteutumista.

Muun muassa keskustelussa Kiinaan kohdistuvan asevientikiellon purkamisesta on tuotu esiin, että jo pelkästään nykyisten sääntöjen olemassaolo estäisi aseiden viennin Kiinan kaltaiseen maahan. Amnestyn mukaan näin ei kuitenkaan ole. Vientirajoituksissa on runsaasti vakavia aukkopaikkoja. Säännöt eivät myöskään sido jäsenmaita juridisesti.

Suurimmat ongelmat liittyvät aseiden lisenssivalmistukseen kolmansissa maissa, kauppaan ammattimaisten välittäjien kanssa, aseiden kauttakulun sallimiseen ja käytöstä poistettavien ylijäämäaseiden myyntiin.

Esimerkiksi ranskalaisen yhtiön helikoptereita ja niiden osia valmistetaan lisenssillä Intiassa ja myydään edelleen sisällissodan runtelemaan Nepaliin, raportti kertoo. Tshekki ja Puola ovat myyneet käytöstä poistuvaa asekantaansa esimerkiksi Jemeniin, jonka tiedetään levittävän aseita edelleen muihin maihin, joissa niiden käyttötarkoituksesta ei ole takeita. Espanja on luvannut aseita Kolumbialle huolimatta maassa käynnissä olevasta ihmisoikeuskriisistä; saksalainen teknologiayhtiö taas myy Turkmenistaniin vakoilu- ja valvontatekniikkaa, vaikka maan hallituksen tiedetään käyttävän sitä poliittisen sorron välineenä.

Amnesty vaatii raportissa aseviennin rajoitusten täydentämistä ja laajentamista niin, että nykyiset aukkopaikat saadaan tukittua ja vastuuton asekauppa saadaan hallintaan. Säännöstön tulee olla oikeudellisesti sitova. Lisäksi EU:n tulee aktiivisesti edistää kansainvälisen, oikeudellisesti sitovan asevientisopimuksen aikaansaamista.

Lisätietoa:

Amnestyn Suomen osaston tiedottaja
Noora Jokinen, p. 5860 4422; 050-406 2534

Amnestyn raportti Undermining Global Security: the European Union's arms exports verkossa
http://web.amnesty.org/library/index/engact300032004

Raportin painettu versio on saatavissa luettavaksi Amnestyn Suomen osaston toimistolta.