Maanomistajat suojelemaan Brasilian rannikkosademetsää

Yksityiset maanomistajat ovat liittyneet mukaan yritykseen pelastaa edes jotakin Mata Atlanticasta, josta on kadonnut yli 90 prosenttia sen jälkeen, kun eurooppalaiset valtasivat Amerikan. Alueelle on perustettu 360 yksityistä suojelukohdetta, joiden alueet kattavat yhteensä 83 000 hehtaaria.

Daise Moreira Paulo on varannut suojelualueeksi 28 hehtaaria 48 hehtaarin tilastaan. Alue on "elämän pankki", korostaa Moreira, joka johtaa yksityisten suojelualueiden omistajien yhdistystä RPPN:ää.

Vuonna 1500 Matan alueen arvellaan kattaneen 1,3 miljoonaa neliökilometriä. Nyt siitä on jäljellä vajaat kahdeksan prosenttia. Suurempi metsän hävikki on maapallolla koettu ainoastaan Madagaskarissa, josta puusto on likimain kadonnut.

Asiantuntijoiden mukaan Matan hupeneminen jatkuu miltei 100 000 hehtaarin vuosivauhtia. Jäljelle jäänyt metsäalue on pirstaleinen ja puoliksi yksityisessä omistuksessa, mikä korostaa RPPN:n roolia. Suojeltua on kuitenkin vain kolmisen prosenttia alueesta.

Brasilian rannikkosademetsien lajirunsaus on maailman huippua: kasvilajeja on yli 20 000 ja eläinlajeja 1,6 miljoonaa. Huomattavaa osaa lajeista ei tavata missään muualla. Lajien säilymisen ohella sademetsien suojelu on välttämätöntä vedensaannin ja vakaiden ilmasto-olojen turvaamiseksi.

Paikalliset ja kansainväliset ympäristöjärjestöt ovat parin vuoden ajan tarjonneet taloudellisia kannustimia maanomistajille, jotka sitoutuvat suojelemaan osan sademetsistään. Moreira käytti avustuksen mehiläistarhan perustamiseen. Lisäksi hänen tilansa tuottaa sokeriruokoviinaa ja tavoittelee ekoturisteja. Toinen tilanomistaja Henrique Fragoso Berbert de Carvalho lähti mukaan suojeluhankkeeseen 1997. Hän on perustanut tilalleen koulutuskeskuksen, joka kurssittaa metsänvartijoita suojelualueiden valvojiksi.

(Inter Press Service)