Ilmaisilla digi-lisensseillä jo miljoonia käyttäjiä
Helsingissä vieraillut Stanfordin yliopiston professori Lawrence Lessig on yksi maailman tunnetuimmista digi-teosten kopiointisuojauksen vastustajista. Hänen luotsaamansa ilmaisen Creative Commons –lisenssijärjestelmän piirissä on jo kolme miljoonaa teosta, ja mm. BBC aikoo liittyä mukaan. Tuleva CC-lisenssi hyödyttää erityisesti kehitysmaita: "Sen kautta kehitysmaiden ihmiset saavat vaivattomasti täydet käyttöoikeudet teoksiin", Lessig kertoi maailma.netille.
”Kaikkien digitaalisessa muodossa olevien teosten käyttö ja muokkaaminen on kielletty ilman erillistä lupaa. Tajutkaa, että lähtökohta on ihan hullu!”
Professori Lawrence Lessigin ryöpytystä Korjaamossa Helsingin Töölössä seurasi täysi salillinen kuulijoita juristeista tutkijoihin ja järjestöväestä digibisneseliittiin. Osuuskunta Aulan tilaisuudessa kopiontisuojauksesta, kulttuurista ja luovuudesta puhunut amerikkalainen Lessig ampui kovilla lakimiesarmeijan taakse piiloutuneita mediajättejä. Osansa saivat niin NBC kuin Disneykin.
”Monet yhtiöt väittävät, että ne pidättävät kaikki oikeudet kaikkiin sisältöihinsä suojatakseen alkuperäisteosten tekijöiden intressejä. Tämähän on silkkaa sontaa. Kyse on taloudellisen hyödyn maksimoimisesta.”
Harvardin kautta Stanford Law Schooliin siirtynyt Lessig toimii Creative Commonsin (CC) hallituksen puheenjohtajana. Se on vaihtoehtoista teosten lisensointijärjestelmää ylläpitävä ja kehittävä, voittoa tavoittelematon organisaatio, joka perustettiin vuonna 2001. Lessig oli yksi CC:n perustajista.
Ilmaiset Creative Commons -lisenssit sopivat parhaiten mediasisällöille, kuten teksteille, valokuville, videoille ja musiikille. Tietokoneohjelmistoille CC ei sovellu yhtä hyvin, joten softanikkareita Lessig ja kumppanit neuvovat ottamaan yhteyttä samantyyppiseltä ideologiselta pohjalta toimiviin Free Software Foundation ja Open Source Initiative -liikkeisiin.
Kehitysmaille erityisasema kesäkuusta alkaen
CC tähtää siihen, että biteiksi paketoidut teokset ovat vapaammin kaikkien käytettävissä. CC:n avulla teoksen tekijä tai oikeuksien haltija voi määritellä selkeästi ja standardoidusti mitä oikeuksia hän haluaa teokseensa pidättää – jos haluaa. Ideana on, että kirjavat lupakäytännöt voidaan ohittaa ja yhdessä tekeminen saa kukoistaa reilun pelin hengessä, ilman pelkoa haasteesta käräjille.
”Tämän päivän luovuus tarkoittaa myös olemassa olevien teosten uudelleen miksaamista ja niiden osien käyttämistä uusien teosten rakennusaineena. Digitaalisuus avartaa siihen liittyviä mahdollisuuksia merkittävästi, olipa kyseessä uusiin kappaleisiin sampleja etsivä dj tai poliittiselle videokannanotelleen lisäpuhtia hakeva aktivisti. Demokratia saa uuden mahdollisuuden, kunhan lainsäädäntö ei asetu sen tielle.”
Creative Commonsista ovat hyötyneet monet: opettajat ja oppilaat, tutkijat, kirjoittajat, valokuvaajat, elokuvantekijät, muusikot ja graafiset suunnittelijat. Helsinki Institute for Information Technology vastaa järjestelmän lokalisoinnista suomalaiseen lainsäädäntöön.
Pian kehitysmaat pääsevät erityisasemaan. ”Aiomme julkaista kehitysmaille suunnatun lisenssin kesäkuussa 2004. Sen kautta kehitysmaiden ihmiset saavat vaivattomasti täydet käyttöoikeudet teoksiin”, kertoi Lessig maailma.netille Korjaamossa.
Creative Commonsin piiriin on liittymässä myös BBC. Yhtiö aikoo vapauttaa ainakin osaa arkistonsa ääni- ja videotallenteista ei-kaupalliseen käyttöön.
”Nyt on aika taistella!”
Lessigin mukaan Yhdysvallat on kauppapolitiikallaan kiristänyt kehitysmaita nielemään vallitsevaa lainsäädäntöäkin tiukemmat käytännöt tekijänoikeusasioissa.
Lessigin mielestä nyt on viimeinen hetki asettua todelliseen vastahankaan lyhytnäköisesti taloudellisia intressejään varjelevia korporaatioita vastaan. Jos meno ei muutu, sillä voi olla vakavia seurauksia sananvapauden ja kansalaisyhteiskunnan kannalta.
”Tiedän, että meillä on vastassamme kaikki maailman mahti: lainsäädäntö, teknologia- ja mediayhtiöt, jopa Hollywood-lobby. Mutta se, että olemme ’tuomittuja häviämään’, on ainoastaan yksi lisäsyy taistella!”
Creative Commons pyörii lahjoitusvaroin. Alkusysäyksen rahoittivat Center for the Public Domain, nyt merkittäviä tukijoita ovat mm. John D. ja Catherine T. MacArthurin säätiö sekä Hewlettin säätiö.
Linkkejä
Creative Commonsin kotisivu
mm. selkeyttäviä animaatioesityksiä asiasta
Lawrence Lessigin uusin kirja ladattavissa verkosta:
Free Culture
Boston Globe –lehden tuore artikkeli
aiheena kopiosuojaus ja CC, casena Jim Big Ego -bändi
Lawrence Lessigin kolumni
Wired-lehdessä, aiheena protektionismi
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia