Kansaa valmistetaan rauhaan Sudanissa Darfurista huolimatta

Hankkeesta päätti Sudanin ekumeeninen foorumi (SEF), joka kokoontui kesäkuun puolivälissä Limurussa lähellä Kenian pääkaupunkia Nairobia.

"Ymmärrämme, että rauhasta täytyy tulla sudanilaisten omaisuutta. Siksi on tärkeätä, että he ovat perillä rauhansopimuksen kaikista puolista", SEF:n puheenjohtaja Kevin Dowling kertoo. Hän toimii nykyisin katolisen kirkon piispana Etelä-Afrikassa.

Dowlingin mukaan sopimustekstien kääntäminen eri heimojen kielille helpottaa kansalaisten valistamista heti, kun rauhansopimus on kokonaisuudessaan hyväksytty.

Hanke etenee niin, että ryhmä Sudanin eri uskontokuntien johtajia valitsee sopimusteksteistä keskeisimmät kohdat ja kääntää ne ensin "selkokielelle", jota tavalliset kansalaiset voivat ymmärtää.

Sudanin 527 heimoa puhuvat kymmeniä eri kieliä, joten edessä on melkoinen käännösurakka. Dowling vakuuttaa, että tarvittavat rahat löytyvät, sillä kirkot ovat sitoutuneet rauhasopimuksen kansantajuistamiseen.

Sudanin kirkkojen neuvoston pääsihteerin Paul Chol Dengin mukaan SEF:n aloitteella pyritään estämään se, että nykyinen rauhansopimus kokee saman kohtalon kuin se, joka päätti Sudanin selkkauksensa vuonna 1972.

Kirkkojen maailmanneuvoston ja Afrikan kirkkojen neuvoston vuonna 1972 välittämä rauhansopimus kesti vain kymmenen vuotta. Epäonnistumisen on sanottu johtuneen osin siitä, että välittäjät eivät luoneet mekanismeja, joilla sopimuksen noudattamista olisi valvottu.

"Emme halua silloisten tapahtumien toistuvan. Valmistaudumme vartioimaan lähestyvää rauhaa mustasukkaisesti", Deng painottaa.

Sudanin 21 vuotta jatkuneessa sisällissodassa ovat vastakkain maan islamilainen, lähinnä arabiväestöön tukeutuva hallitus, ja mustien asuttamalle Etelä-Sudanille itsenäisyyttä vaativa Sudanin kansan vapautusarmeija (SPLA). Etelä-Sudanissa ovat vallalla kristinusko ja luonnonuskonnot.

Neuvottelut sodan lopettamiseksi alkoivat Keniassa 2002, ja niissä on tähän mennessä allekirjoitettu kuusi eri osasopimusta. Ne koskevat muun muassa väliaikaisen kansallisen yhtenäisyyden hallituksen muodostamista, maan öljyvarojen tuoton jakamista ja armeijan ja sissien yhdistämistä yhdeksi sotavoimaksi.

Etelälle on lisäksi luvattu, että siellä pidetään kansanäänestys Sudaniin kuulumisesta kuusi vuotta lopullisen rauhansopimuksen solmimisen jälkeen. Kolme tuoreinta sopimusosiota allekirjoitettiin 26. toukokuuta, ja lopullisen asiakirjan toivotaan valmistuvan heinäkuuksi.

Edistyksestä huolimatta sitä epäillään yhä, ovatko hallitus ja sissit sittenkään tosissaan valmiita rauhaan annetuilla ehdoilla.

"Sopimukset ovat syntyneet Yhdysvaltain ankaran painostuksen alaisuudessa. USA:lla on laki siitä, että se ryhtyy toimenpiteisiin sopimusta rikkovaa osapuolta vastaan", Sudanin pääkaupungin Khartumin yliopiston oikeustieteen professori Akolda Tier muistuttaa.

"Heti kun pöly laskeutuu, osapuolilla on kiusaus palata alkuperäiseen tilanteeseen eli jatkaa vihamielisyyksiä", hän arvioi.

Yhdysvaltain presidentti George W. Bush vahvisti Sudanin rauhaa koskevan lain lokakuussa 2002. Jos Bush voi osoittaa, että Sudanin hallitus ei pyri tosissaan lopettamaan väkivaltaisuuksia, laki suo hänelle oikeuden pyytää YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Sudanin asevientikieltoon.

Laki takaa Yhdysvaltain hallitukselle myös luvan muihin pakotetoimiin. Se voi muun muassa vastustaa kansainvälisissä luottolaitoksissa lainojen myöntämistä Sudanille ja jäädyttää maan öljytulot.

Varsinaisena välittäjänä Sudanin rauhanprosessissa on toiminut alueellinen elin, joka tuntee nimen hallitusten välinen kehitysvirasto. Tarkkailijoina neuvotteluissa ovat olleet Norja ja Italia. Sudanin sisällissodassa on kuollut yli kaksi miljoonaa ihmistä, ja viisi miljoonaa on joutunut jättämään kotinsa.

Viime kuukausina julki tullut erillinen selkkaus Sudanin länsiosissa sijaitsevalla Darfurin alueella varjostaa rauhanprosessia.

Darfurissa jakolinja ei ole uskonto, sillä kaikki ovat muslimeja. Maanviljelyllä elävät mustat kapinoivat, koska heidän mielestään hallitus suosii yhä laajemmalle alueelle levittäytyviä arabipaimentolaisia. Taustalla on kiista niukoista luonnonvaroista, mutta alueella on myös öljyä.

Khartumin hallitusta syytetään siitä, että se tukee ratsain liikkuvia arabitaistelijoita, jotka terrorisoivat alueen mustia asukkaita. Hallitus kiistää osallisuutensa meneillään olevaan etniseen puhdistukseen.

Darfurin tapahtumia luonnehditaan kansanmurhaksi. Vähintään 10 000 ihmistä on kuollut, ja pakoon on lähtenyt yli miljoona, joista noin 200 000 on siirtynyt naapurimaahan Tshadiin.

(Inter Press Service)