Irakin sodan synkkä välitilinpäätös

Edistykselliseksi luonnehdittu Institute for Policy Studies on laatinut ensimmäisen kattavan selvityksen Irakin sodan kustannuksista. Sen mukaan sota ei tullut amerikkalaisille pelkästään kalliiksi, vaan se myös heikensi heidän turvallisuuttaan sekä kotona että maailmalla.

Irakin miehitys nielee kuluvan budjettivuoden aikana amerikkalaisten verovaroja 151,1 miljardia dollaria (dollari on noin 0,82 euroa).

Summalla olisi kustannettu kattava terveydenhoito USA:n 82 miljoonalle lapselle tai maksettu lähes kolmen miljoonan peruskoulunopettajan palkka, raportti vertaa.

Se siteeraa toista laskelmaa, jonka mukaan Irakin miehitys maksaa tänä vuonna amerikkalaiselle kotitaloudelle keskimäärin 3 415 dollaria.

Jos samat rahat olisi käytetty kehitysapuun, maailman nälkä olisi puolitettu ja kustannettu aids-lääkkeet, lasten rokotukset sekä vesi- ja viemärihuolto kaikkiin kehitysmaihin yli kahden vuoden ajaksi.

Raportti julkaistiin vain viikkoa ennen kesäkuun loppua, jolloin Yhdysvaltain johtaman väliaikaishallinnon on määrä luovuttaa valta irakilaisten käsiin. Itsemääräämisoikeus on kuitenkin rajallinen, sillä Irakiin sijoitetut yli 160 000 sotilaan ulkomaiset joukot ovat jatkossakin Yhdysvaltain sotavoimien määräysvallassa.

Miehittäjälle annetaan Irakissa kehnoja arvosananoja. Väliaikaishallinnon toukokuussa teettämän kyselyn mukaan yli 80 prosenttia irakilaisista ei luota miehitysviranomaisiin. Vastaajista 55 prosenttia uskoo turvallisuutensa kohenevan, jos liittouma vetäytyy Irakista.

Sodan kustannuksiin kuuluvat myös kuolleet ja haavoittuneet. Sen jälkeen, kun USA hyökkäsi Irakiin 19. maaliskuuta 2003, yli 850 amerikkalaista sotilasta on kuollut. Heistä yli 700 on menettänyt henkensä sen jälkeen, kun presidentti George W. Bush julisti suuret vihollisuudet päättyneiksi 1. toukokuuta 2003.

Tämän vuoden kesäkuun puoliväliin mennessä amerikkalaisista oli haavoittunut 5 134, joista 4 593 varsinaisten taistelujen laannuttua. Kahden kolmasosan vammat estävät paluun aktiivipalvelukseen.

Irakilaisten menetykset ovat kuitenkin paljon suurempia kaikista "täsmäaseista" huolimatta, raportin johtava kirjoittaja Phyllis Bennis muistuttaa.

Hänen mukaansa irakilaisten siviiliuhrien määrä on kesäkuun puolivälissä 9 436 - 11 317. Haavoittuneita on arviolta 40 000. Irakilaisia sotilaita ja aseellisia kapinoitsijoita on surmattu 4 895 - 6 370.

Luvuista puuttuvat Yhdysvaltain ammuksissaan käyttämän köyhdytetyn uraanin mahdolliset terveysvaikutukset.

Tutkimatta ovat myös sodan ja sen jälkeen yleistyneen väkivallan psykologiset seuraukset. Jännittynyt tilanne estää monin paikoin lasten koulunkäynnin ja pakottaa naiset pysymään iltaisin sisällä. Raportin mukaan väliaikainen hallinto ei ole kyennyt pitämään lupauksiaan Irakin infrastruktuurin jälleenrakentamisesta. Maa tuottaa edelleen vähemmän sähköä ja öljyä kuin ennen sotaa. Raportti syyttää tilanteesta kapinallisten sabotaaseja, mutta myös Halliburtonin ja muiden jälleenrakennusyhtiöiden kyvyttömyyttä ja voitonhimoa.

Irakin lapsista käy nyt koulua pienempi osa kuin ennen sotaa. Maan terveydenhuolto potee tarvikepulaa ja on väkivallan vuoksi ylikuormitettu.

"Meillä on ollut tärkeä rooli tämän maan tuhoamisessa", Bennis sanoo. Hän muistuttaa, että Irakia olivat ennestään heikentäneet Yhdysvaltain 1991 aloittama ensimmäinen Persianlahden sota ja sitä seuranneet talouspakotteet.

Raportti viittaa vanhoillisena pidetyn IISS-tutkimuslaitoksen näkemykseen, jonka mukaan Irakin sota on kiihdyttänyt al-Qaidan ja muiden radikaaliryhmien kasvua.

Lontoossa toimiva International Institute for Strategic Studies (IISS) arvioi al-Qaidan jäsenmääräksi 18 000, joista tuhat toimii Irakissa.

Sodan välitilinpäätöksen menopuolelle kirjataan myös se, että Yhdysvaltain nauttima arvostus ja luottamus ovat heikentyneet niin arabi- ja muslimimaissa kuin Euroopassakin.