Khat-huume nakertaa rauhankehitystä Somaliassa
Huumaavan khat-pensaan lehtien pureskelu on Somaliassa yleistynyt vitsaukseksi, joka joidenkin mielestä vaarantaa jopa orastavan rauhankehityksen. Khat nielee perheiden rahat, aiheuttaa unettomuutta ja vie työpaikan. Siitä saatavilla tuloilla myös rahoitetaan laitonta asekauppaa, joka on auttanut Somalian ryhmittymiä pitämään maan eri osia kuristusotteessaan.
Itäisessä Afrikassa ja Lähi-idässä khatin pureskelu on perinteinen tapa, jonka parissa varsinkin miehet ja pojat kuluttavat vapaa-aikaansa. Länsimaissa khat luokitellaan yleensä huumeeksi.
Khat-pensaan lehdistä irtoaa pureskeltaessa piristäviä aineita, jotka saavat aikaan keinotekoisen hyvänolon tunteen. Khatin näykkijästä tulee puhelias, ylivilkas ja tarmokas - vähäksi aikaa.
Khatin käyttö on kasvanut Somaliassa viime vuosina räjähdysmäisesti, ja hyvänolontunteen kääntöpuoli on käynyt monelle perheelle tutuksi: khat nielee rahat, aiheuttaa unettomuutta, vie työpaikan ja ajaa sosiaalisiin ongelmiin. Pirteää oloa seuraa masennus.
Monet naiset valittavat miehen khat-riippuvuuden ajaneen perheen ahdinkoon.
"Miehistämme on tullut laiskoja, sillä he haluavat vain istua ja pureskella khat-pensaan lehtiä. Lapsilla ei ole syötävää eivätkä he voi mennä kouluun, koska isät eivät enää käy töissä", sanoo khatia vastustava aktivisti Eng Rukia Osman Mahmoud, joka kuuluu myös Somalian rauhanneuvottelujen valtuuskuntaan.
Mahmoudin mukaan jopa 75 prosenttia Somalian väestöstä pureskelee khatia.
Khat ei vaaranna rauhanponnisteluja ja jälleenrakennusta vain tuomiensa sosiaalisten ongelmien vuoksi. YK:n selvityksen mukaan khatista saatavilla tuloilla rahoitetaan muun muassa laitonta asekauppaa, joka on auttanut Somalian ryhmittymiä pitämään maan eri osia kuristusotteessaan.
Somaliassa ei ole ollut keskushallintoa sitten vuoden 1991, jolloin diktaattori Mohammed Siad Barre syöstiin vallasta ja sisällissota alkoi. Maata ovat hallinneet raskaasti aseistautuneet klaanit ja ryhmät. Rauhanneuvottelut ovat edistyneet hitaasti mutta viime aikoina niissä on saavutettu varovaista edistystä.
Mahmoud ja monet muut somalinaiset ajavat khatin kaupan kieltämistä, vaikka tietävät tavoitteen toteutumisen vaikeaksi.
"Naiset ja lapset ovat kärsineet pitkään. Kun rauha on vihdoin ovella, meidän on tehtävä kaikkemme jälleenrakennuksen hyväksi. Khatin kauppa nakertaa pohjaa työltämme ja ponnisteluiltamme", Mahmoud sanoo.
Valtaosa khatista tulee Somaliaan naapurimaista, joten kaupan kiellon olisi ulotuttava maan rajojen ulkopuolelle. Pyrkimyksiä kieltää huumaavan kasvin kauppa ei ainakaan edistä se, että khat on tärkeä kauppatavara ja vientituote monille maille.
Eniten khatia tulee Somaliaan tiettävästi Keniasta mutta myös Etiopia ja Jemen ovat merkittäviä tuojia. Asiantuntijoiden mukaan tarkkoja lukuja tai tietoja on vaikea saada, mutta Kenian ja Somalian välisen khat-kaupan arvon on sanottu yltävän päivässä yli 300 000 dollariin.
Joillekin khat on ainoa toimeentulon lähde. Köyhän maan maanviljelijä voi ansaita tuntuvasti paremmin viljelemällä khatia kuin viljaa tai muita hyötykasveja.
Somaliassa khatin kaupasta hyötyvät YK:n selvityksen mukaan monet keskeiset ryhmät ja viranomaiset, joko tuonti- ja vientiyritysten osakkuuksien tai erilaisten tuonti- ja tullimaksujen kautta.
Klaanipäälliköt pitävät huumaavan kasvin tuottoisaa kauppaa tiukasti käsissään. Heidän arvioidaan olevan valmiita tekemään kaikkensa, ettei mikään pääse häiritsemään liiketoimia - edes rauhasta ei saa tulla uhkaa.
(Inter Press Service)
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia