Latinalainen Amerikka sijoittaa niukasti tutkimukseen

Brasilialainen lääkäri Mauricio Rocha e Silva löysi 1948 verenpainelääkkeeksi soveltuvan aineen tehdessään kokeita käärmeenmyrkyllä. Nykyisin aine tuottaa miljoonia dollareita vuosittain - suurelle lääkeyritykselle, jolle ainesosan patentti kuuluu.

Meksikolaisen yliopiston tutkijat löysivät lepakon syljestä hyytymisen estoaineen, joka päihitti markkinoilla olevat tuotteet. Tutkimusta tukenut eurooppalaisyritys otti keksinnön haltuunsa ja myi sen eteenpäin. Tutkimusryhmä jäi korvauksitta.

Latinalaisamerikkalaisia tutkijoita moititaan siitä, etteivät nämä aina ymmärrä patenttien tärkeyttä. "Ongelman taustana on kulttuurikuilu, joka pitäisi oppia ylittämään", Brasilian tiede- ja teknologiaministeriön virkailija sanoo. Kiistanalaiset patentit selittävät kuitenkin vain murto-osan siitä, miksi Latinalainen Amerikka tuottaa niukasti keksintöjä tai teknologian innovaatioita.

Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytetään rahaa vain vähän, tutkijoita ei ole tarpeeksi ja aivovuoto vetää heistäkin suuren osan ulkomaille. Tiedeasiantuntijat pitävät tilannetta hälyttävänä ja varoittavat maanosan uhkaavan pudota nykyaikaisen osaamisyhteiskunnan vaatimusten kyydistä.

Alueen yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta käytetään tutkimukseen ja kehitykseen vaivaiset 0,5 prosenttia. Etelä-Koreassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa luku vaihtelee 2,5 ja 3 prosentin välillä.

Brasilia käyttää tutkimukseen ja tuotekehitykseen noin prosentin kansantuotteestaan ja Meksiko 0,43 prosenttia. Venezuelassa on viime vuosina jääty 0,14 prosenttiin.

Brasilian tavoitteena on kaksinkertaistaa bkt-osuus vuoteen 2006 mennessä, ja Meksiko tavoittelee prosentin bkt-osuutta. Talousongelmat kuitenkin jarruttavat tavoitteiden toteutumista.

Tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitus tulee Latinalaisessa Amerikassa valtaosin julkiselta sektorilta, kun taas läntisissä teollisuusmaissa yritykset rahoittavat tuotekehitystä innokkaasti. Tilannetta kuvastaa Chile: paikalliset yritykset rahoittavat siellä vain viidenneksen tutkimuksesta.

Suuren meksikolaisen yliopiston professori Gustavo Biniegra-González pitää suurimpana ongelmana latinalaisamerikkalaista talousmallia: maat myyvät raaka-aineita ja kilpailevat halvalla työvoimalla. Ne eivät kuitenkaan aktiivisesti omaksu uutta teknologiaa, toisin kuin nousevat Aasian maat tekevät.

"Tällä tiellä Latinalaisella Amerikan tulevaisuus näyttää synkältä", Biniegra-Gonzáles varoittaa.

Professorin mukaan Meksikon hallitus on jäänyt neuvottomaksi Kiinan ja muiden Aasian maiden kehityksen edessä, kun nämä ovat yhdistäneet halvan työvoiman tarjontaan kyvyn hyödyntää nopeasti uutta teknologiaa.

Aivovuoto pahentaa maanosan tilannetta entisestään. Tutkijoita virtaa ulkomaille: chileläisistä teknologia-alan tutkijoista kolmannes työskenteli ulkomailla vuonna 2000.

Meksikossa on vain yksi teknologiaan erikoistunut tutkija 10 000 asukasta kohden, kun Saksassa vastaava luku on 20 ja Yhdysvalloissa 42.

Brasiliasta aivovuoto on ollut monia muita maita vähäisempää mutta sen pelätään kiihtyvän, ellei kotimaassa riitä työtarjouksia. Vain noin joka kymmenes brasilialainen tutkija työskentelee yksityisessä yrityksessä.

Aivovuoto heijastuu myös patenttihakemuksiin. Brasiliassa haettiin viime vuonna lähes 25 000 patenttia, kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 1990, mutta alle puolet hakijoista oli brasilialaisia. Meksikossa jätettiin reilut 12 000 patenttihakemusta, joista vain vajaat 500 tuli meksikolaisilta.

Vaikeuksien keskellä voi tunnelin päässä havaita myös valoa. Brasilian hallitus lupaa teknologian kehitystyöhön lisää rahaa ja pyrkii myös innostamaan yrityksiä lisäämään investointejaan teknologiaan.

Maa on investoinut viime vuosina runsaasti tietotekniikan ohjelmistojen kehitykseen, ja tuloksia on saatu aikaan.

(Inter Press Service)