Likainen raha pestäänkin rikkaissa maissa

Maailmassa pestään vuosittain puhtaaksi noin 1,2 biljoonaa euroa likaista rahaa, talousrikoksia tutkiva yhdysvaltalainen viranomainen (Fincen) arvioi. Vastoin yleistä olettamusta huomattava osa rahanpesusta tapahtuu teollisuusmaissa eikä epämääräisissä veroparatiiseissa.

Rahanpesu on virallisen määritelmän mukaan sitä, että rikollisin keinoin hankittu pääoma syötetään lailliseen rahoitusjärjestelmään. Varat on usein hankittu laittomalla huume- tai asekaupalla tai saatu lahjuksina.

Washingtonissa päämajaansa pitävä Riggs-pankki sai hiljan ennätysmäiset 20 miljoonan euron sakot epäilyttävien ulkomaisten henkilöiden tilien hoidosta. Joukkoon kuuluivat öljyä omistavan ja korruptiostaan tunnetun Päiväntasaajan Guinean presidentti Teodoro Obiang Nguema ja Chilen entinen diktaattori Augusto Pinochet.

Yhdysvalloissa aloitettiin elokuussa virallinen tutkimus miljoonien dollarien maksueristä, joita viisi suurta öljy-yhtiötä oli osoittanut Ngueman ja tämän kumppaneiden tileille.

"Riggs oli varmasti perillä Päiväntasaajan Guineaa koskevista korruptioepäilyistä", asiasta Yhdysvaltain senaatille laadittu raportti kertoo.

Pinochetille Riggs Bank avasi vuosina 1994-2002 vähintään kuusi pankkitiliä ja laati useita talletustodistuksia.

Pinochet itse oli tuolloin Britanniassa kotiarestissa, mutta hänen tileillään Briggsissä liikkui miljoonia euroja. Brittilehti The Observerin mukaan Chilen armeijan ylipäällikkönä Pinochetin vuosipalkka oli 1997 noin 13 000 euroa.

Vuonna 1991 kaatuneen BCCI-pankin tapausta pidetään historian suurimpana pankkipetoksena, jossa pyöri miljardeja likaista rahaa. Tavalliset säästäjät menettivät miljoonia, kun Agha Hasan Abedin 1972 perustama BCCI teki konkurssin.

Jutun oikeuskäsittely alkoi vasta tänä vuonna Lontoossa. Syytteet sisältävät rahanpesua, epäilyttävien henkilöiden lahjontaa, terrorismin tukemista sekä ase- ja huumekauppaa.

Englannin pankkia on jälkeenpäin syytetty leväperäisyydestä, kun se ei puuttunut ajoissa huonosti hoidetun BCCI:n toimintaan.

Offshore Alert -nimistä tutkivaa julkaisua Floridassa johtava David Marchant pitää teollisuusmaissa yleisenä väärinkäsityksenä sitä, että rahanpesu tapahtuisi pääosin muualla kuin niiden omissa pankeissa.

Hänen mukaansa New Yorkissa ja Lontoossa pestään enemmän rahaa kuin missään muualla. "Köyhissäkin maissa sitä tekevät paljolti rikkaiden maiden pankkien haarakonttorit, tytäryhtiöt tai liikekumppanit", hän huomauttaa.

Brittiläisen BBC:n parin vuoden takainen raportti muistutti, että "ne 1,3 miljardia euroa, jotka entisen diktaattorin Sani Abachan perhe rosvosi Nigeriasta, eivät löytyneet Karibialta tai Tyyneltämereltä, vaan Britannian ja Sveitsin hyvämaineisista pankeista".

BBC:n toinen esimerkki oli Meksikon entisen presidentin veli Raul Salinas, jonka kähveltämät rahat päätyivät maailman suurimman rahalaitosketjun, Citibankin, holviin.

Salinasin talousrikokset unohtuivat 1995, kun hänet tuomittiin 50 vuodeksi vankeuteen korkea-arvoisen poliitikon murhasta.

Yhdysvaltain senaatti listasi 1999 epäilyttäviä poliitikkoja, joita pankkien tulisi varoa. Joukossa olivat Pakistanin entisen pääministerin Benazir Bhutton puoliso Ali Zardari, Gabonin presidentti Omar Bongo sekä Nigerian Abachan pojat Mohammed ja Ibrahim.

Bank of New York sai 1999 runsaasti kielteistä julkisuutta, kun sen tilien kautta sanottiin kulkeneen miljoonia venäläistä mafiarahaa.

Pankin johtaja myönsi kongressin kuulustelussa, että laitos teki väärin salliessaan epäilyttävän rahaliikenteen Venäjältä. Pankki perusti saman tien oman rahapesua valvovan komiteansa.

Seuraavana vuonna Bank of New Yorkissa työskennellyt pariskunta tunnusti edesauttaneensa venäläisten rahanpesua. Pankki selvisi oikeusjutusta ilman taloudellisia rangaistuksia.

"Kokemukseni mukaan suurimmista rahoituslaitoksista on tullut sellaisia osin juuri siksi, että ne ovat halukkaita tekemään bisnestä kenen kanssa tahansa, jos ne näkevät siinä voiton mahdollisuuden", Marchant sanoo.

"Nyrkkisääntö on se, että mitä suurempi pankki, sitä suurempi rahanpesuongelma, eikä se kaikki missään nimessä tapahdu pankin tietämättä", hän jatkaa.

(Inter Press Service)