Oman käden oikeus uhkaa mätää paikallishallintoa Boliviassa

Bolivian kunnanjohtajien yhdistys (AMB) vaatii jäsenilleen ja näiden perheille henkivakuutusta, jonka korvaus kattaisi 45 prosenttia kuukausipalkasta. Pormestarin palkka määräytyy kunnan tulojen mukaan, joten se vaihtelee 40:stä yli 2 000 euroon.

ABM:n vaatimus juontuu kesäkuisesta välikohtauksesta, jossa Andeilla sijaitsevan Ayo Ayon kaupungin asukkaat tappoivat pormestarinsa Benjamín Altamiranon. Tämän ruumis poltettiin myöhemmin kaupungin keskusaukiolla.

Muissakin pikkukaupungeissa kansalaiset ovat vaihtaneet paikallisviranomaisia painostuksen, uhkailun ja väkivallan avulla.

Oikeustieteilijä Julio Mallea epäilee, että henkivakuutus ei riittäisi vakauttamaan syrjäisten kylien ja kaupunkien levottomia oloja. Hän johtaa yhteisöoikeuden tutkimusohjelmaa Universidad Mayor de San Andrésissa.

Bolivia ryhtyi 1994 toteuttamaan lakia "kansan osallistumisesta". Maan 314 kunnan käyttöön alettiin jakaa julkisia varoja väkiluvun mukaan.

Vallan ja rahan hajautuksen toivottiin tempaisevan takapajuiset syrjäseudut vinhaan kehitykseen, mutta tuloksena olikin rutkasti ristiriitoja.

Presidentti Carlos Mesan hallitus kertoi elokuun puolivälissä, että 50 kunnanhallituksen tili on jäädytetty, koska menoista ei ole esitetty asianmukaisia raportteja. Syytöksiä varojen väärinkäytöksistä satelee joka puolelta.

Jännitystä lisää se, että Boliviassa pidetään joulukuussa kunnallisvaalit, joihin osallistuvat perinteisten poliittisten puolueiden ohella intiaanien uudet järjestöt. Niillä oli merkittävä rooli viime syksyn mellakoissa, jotka johtivat presidentti Gonzalo Sanchez de Lozadan eroon.

Sosiologi Rubén Ardaya syyttää kuntatason ongelmista Bolivian kolmea perinteistä puoluetta, jotka tunnetaan lyhenteillä MNR, MIR, ADN. Ne ovat hallinneet maata siitä asti kun demokratia palautettiin 1982 ja "estäneet oikeuden ja järjestyksen tuomisen maaseutuyhteisöihin".

Ardayan mukaan Ayo Ayon ja muiden kuntien asukkaiden oikeudenjano on ymmärrettävää, sillä heidän pitkään esittämänsä syytökset paikallishallinnon korruptiosta ovat kaikuneet kuuroille korville.

Se ei kuitenkaan oikeuta pormestarin murhaa, hän korostaa.

Yli puolet Bolivian noin yhdeksästä miljoonasta asukkaasta on intiaaneja, suurimmat kansat ovat ketsuat ja aymarat.

Alkuperäisasukkaat eivät luota oikeusjärjestelmään, joka ei ole koskaan suojellut heitä. Taloudellinen valta, korruptio ja manipulointi kietoutuvat heidän silmissään yhteen, Mallea muistuttaa.

Hän johtaa yliopistojen professoreiden muodostamaa ryhmää, joka on kouluttanut jo tuhansia maaseudun ihmisiä valistamaan naapureitaan näiden laillisista oikeuksista.

Mallea muistuttaa, että Bolivian nykyinen perustuslaki tunnustaa myös intiaanien perinteisiin nojaavan oikeuskäytännön ja sallii sen soveltamisen paikallistasolla. Hänen mukaansa on kuitenkin tärkeätä kouluttaa ihmisiä, jotka ovat perillä molemmista oikeusjärjestelmistä ja rangaistuskäytännöistä.

Andien ylängöillä sovelletaan ajoittain intiaanien perinteisiä rangaistuksia, kuten julkista pieksentää, mikä loukkaa yksilöiden muita oikeuksia. Uhri voi hakea oikeutta tavallisen järjestelmän kautta, ja se taas aiheuttaa lisää ristiriitoja, Mallea selittää.

Intiaanien perinteitä tutkineena hän korostaa, että he kunnioittavat elämää, eikä heidän oikeusjärjestelmänsä tunne kuolemanrangaistusta.

Perinteiset rangaistukset riippuvat syyllisyyden asteesta ja vaihtelevat ruoskinnasta suosituksiin, jotka ovat ehtona henkilön ottamiselle takaisin yhteisöön. Vakavimmassa tapauksessa pahantekijä voidaan karkottaa yhteisöstä ja hänen omaisuutensa takavarikoida.

Ayo Ayon tapauksessa ei Mallean mukaan noudatettu intiaaniperinteitä. Hän yhtyy Ardayan arvioon, jonka mukaan poliittiset puolueet ovat saaneet aikaan "korruption hajasijoittamisen".

Bolivian hallitus valmistelee lakia, joka sovittaisi yhteen perinteisen ja uudemman oikeuskäytännön ihmisoikeuksien kunnioituksen pohjalta. Kuolemanrangaistus sallitaan nykyisin vain poikkeuksellisten rikosten yhteydessä, eikä sitä ole tarkoitus muuttaa.

(Inter Press Service)