Chávez käy uusin voimin nälkää ja työttömyyttä vastaan
Elokuisessa kansanäänestyksessä voitolle päässyt Venezuelan presidentti Hugo Chávez ryhtyy kohentamaan köyhien kannattajiensa elinoloja mm. kolmen uuden ministeriön avulla. Chávez on luvannut jakaa 83 miljoonaa euroa lisää missioiksi kutsutuille hankkeille, jotka tarjoavat ruoka-apua sekä terveys- ja koulutuspalveluja köyhille. Rahoitus järjestyy öljytuloista.
Vasemmistopopulistiksi luonnehdittu Chávez on perustanut uuden asuntoministeriön ja ruokaministeriön sekä kolmannen, joka hänen mukaansa voisi olla kansanvallan ministeriö. Se kokoaa yhteen parikymmentä valtion virastoa, joiden tehtävänä on tarjota mikroluottoja yksityishenkilöille ja yrityksille.
Chávez on lisäksi luvannut ryhtyä tiukasti toteuttamaan suurmaanomistusta purkavaa maalakia, joka herätti 2001 omistavan luokan jyrkän vastarinnan.
Tuolloin monet yritykset sulkivat ovensa protestiksi ja kadut täyttyivät mielenosoituksista. Tilanne huipentui huhtikuun 2002 vallankaappaukseen, jossa presidentti pantiin kahdeksi päiväksi viralta.
Chávez on nyt luvannut jakaa 83 miljoonaa euroa lisää missioiksi kutsutuille hankkeille, jotka tarjoavat ruoka-apua sekä terveys- ja koulutuspalveluja köyhille.
Riippumattomien arvioiden mukaan - virallisia lukuja ei ole saatavilla - hallitus käytti viime vuonna sosiaaliohjelmiin 1,2-1,7 miljardia euroa.
Vaikka Venezuela on öljyntuottajamaa, sen 25 miljoonasta asukkaasta yli puolet elää köyhyydessä. Hallituksen missiot ovat tuoneet helpotusta miljoonien huono-osaisten elämään.
Chávezin mukaan missiot muunnetaan asteittain osaksi laajaa sosiaalista turvaverkostoa. Hän sai uutta puhtia politiikalleen elokuun 15. päivän kansanäänestyksestä, jossa noin 60 prosenttia äänestjistä kannatti sitä, että hän saa jatkaa virkakautensa loppuun tammikuulle 2007.
Chávez lupaa avokätisiä julkisia investointeja, joiden hän uskoo puolestaan vauhdittavan myös yksityistä sijoittamista.
"Me emme seuraa Kansainvälisen valuuttarahaston reseptiä, joka ohjaa kireään rahoituspolitiikkaan ja sosiaaliohjelmien leikkaamiseen", hän vakuuttaa.
Venezuelan budjetti on viime vuosina ollut noin 21,5 miljardia euroa. Yli puolet tuloista saadaan öljystä. Tänä vuonna se on tiennyt yllättävää tulojen kasvua, sillä öljyn hinta on 50 prosenttia ennakoitua korkeammalla.
Venezuelalaisen ihmisoikeusjärjestön Provean puheenjohtaja Marino Alvarado pitää sekä hallituksen että opposition tärkeimpänä tehtävänä taistelua köyhyyttä vastaan.
Työttömyys on virallisen tilaston mukaan 15,5 prosenttia, ja joka toinen työllinen toimii epävirallisessa taloudessa.
Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan asuntopula on myös huutava: vajausta oli 1,6 miljoonan kodin verran, ja väestönkasvu lisää tarvetta 100 000 asunnon vuosivauhtia.
Rakennusyhtiöiden järjestön puheenjohtaja Alvaro Sucre muistuttaa, että asuntoja rakentamalla helpotetaan samalla työttömyyttä. "Poliittisen tahdon ja uuden ministeriön ohella tarvitaan lisäresursseja noin 1,7 miljardin euron verran", hän laskee.
Ruoka kuuluu hallituksen päähuolenaiheisiin. Köyhille alueille on perustettu soppakeittiöitä ja erityiskauppoja, jotka myyvät elintarvikkeita tavallista edullisemmin.
Venezuelan minimipalkka on 139 euroa kuussa, mikä ei riitä viisihenkisen perheen peruselintarvikkeisiin. Yli 15-vuotiaista 12 prosenttia kärsii aliravitsemuksesta.
Chávez valittaa puheissaan usein sitä, että Venezuela joutuu tuomaan ulkomailta peruselintarvikkeita, kuten maissia, papuja, kanaa ja sokeria, jotka se voisi tuottaa itsekin.
Kuten muuallakin Latinalaisessa Amerikassa, Venezuelan maanomistus on jyrkästi keskittynyt. Kaksi prosenttia maanomistajista hallitsee 60:tä prosenttia viljelymaasta.
Chávezin parjattu maalaki rankaisee suurmaanomistajia kesannolle jätetyistä alueista veroilla ja oikeuttaa hallituksen pakkolunastamaan nuo maat.
Lisäksi valtio ottaa nyt uudelleen haltuunsa sille kuuluneita maita, jotka ovat joutuneet laittomasti yksityisten haltuun.
Maat jaetaan talonpojille pääasiassa osuuskunniksi tai yhteistiloiksi, koska sitä pidetään ainoana keinona kilpailla liikeyritysmäisten suurtilojen kanssa.
Elokuuhun 2003 mennessä reilu miljoona hehtaaria oli jaettu vajaalle 63 000 perheelle. Nyttemmin presidentti on uhannut pyytää armeijan avuksi tuottamattoman maatalousmaan etsintään.
Suurmaanomistajat eivät ole edelleenkään innoissaan maalaista. "Venezuelan maatalouden tuottavuusongelmat johtuvat teknisen avun ja rahoituksen puutteesta, eivät maanomistuksen keskittymisestä", Hiram Gaviria vakuuttaa.
Hän on entinen maataloustuottajien liiton puheenjohtaja, joka palveli Chávezia Ranskan-suurlähettiläänä, kunnes siirtyi opposition puolelle.
Kansainvälisten vaalitarkkailijoiden vahvistama Chávezin voitto kasanäänestyksessä heikensi Venezuelan opposition rivejä.
Presidentti on nyt kutsunut vastustajansa vuoropuheluun - sillä ehdolla, että he tunnustavat hänen voittonsa.
Chávezin avustajat ovat jo järjestäneet tapaamisia oppositiota kannattavien vaikutusvaltaisten liikemiestahojen, kuten yhdysvaltalaisten sijoittajien, kanssa.
(Inter Press Service)
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia