Ilmastonmuutoskin kurittaa ankarimmin köyhiä ja naisia

Tulvat, kuivuudet, maanvyöryt ja muut luonnononnettomuudet pahenevat ilmastonmuutoksen edetessä. Ne koettelevat kovimmin muutenkin köyhää väestöä kehitysmaiden maaseudulla. Ellei köyhiä auteta sopeutumaan muutoksiin, YK:n asettamat kehitystavoitteet jäävät saavuttamatta, varoittaa joukko asiaan paneutuneita tutkimuslaitoksia ja järjestöjä.

Lokakuussa julkistettu kehitys- ja ympäristöjärjestöjen raportti Up in Smoke (Savuna ilmaan) usuttaa rikkaita maita ottamaan ilmastonmuutoksen vaikutukset entistä visummin huomioon. Esimerkiksi Kioton sopimuksen mukaiset kasvihuonekaasujen päästöjen leikkaukset ovat raportin mukaan riittämättömiä.

Kehitysmaiden keinoja sopeutua ilmastonmuutokseen tutkitaan parhaillaan Stockholm Environment Institute - Boston Centren (SEI-B) ja useiden muiden laitosten yhteistyönä.

Viimeistelyä vailla olevan raportin mukaan ilmastoperäisten onnettomuuksien aiheuttamat taloudelliset tappiot ovat kasvaneet huimasti. 1980-luvun menetykset arvioitiin noin 100 miljardiksi euroksi, mutta 1990-luvulla summa nousi lähes 340 miljardiin euroon.

Selvityksen mukaan ilmastonmuutos uhkaa pahentaa köyhän väestön ennestäänkin kehnoja elinoloja ja synnyttää lisäksi uusia pulmia.

Ongelmia voi aiheuttaa elinehtojen menettäminen äärimmäisten sääilmiöiden seurauksena. Monia uhkaa pakkomuutto merenpinnan nousun ja rannikon tulvien vuoksi. Ruokaturvaa taas heikentävät lämpötilojen ja sademäärien muutokset sekä satojen kutistuminen.

Köyhyyskierre syvenee, sillä ihmiset menettävät jokapäiväisen leivän ohella ne taloudelliset voimavarat, joiden avulla he voisivat selvitä onnettomuuksista ja elvyttää elinkeinojaan.

Köyhien ihmisten käyttöön jäänyt maa on luonnostaan heikkotuottoista, SEI-B:n tutkija Erika Spanger-Siegfried muistuttaa. Hänen ryhmänsä teki yhdessä sudanilaisen kumppanin kanssa tapaustutkimuksen raporttia varten.

Sudanissa tutkitut yhteisöt olivat raportin mukaan monesti kurjistuneet entisestään sen seurauksena, että ruohikkoiset laidunmaat muutettiin viljelymaiksi, mikä kulutti maaperää liikaa.

Tutkijat perehtyivät Sudanin läntisessä Baran maakunnassa YK:n ja Maailmanpankin ympäristörahaston GEF:n avustushankkeeseen, jossa kyläläisiltä pyydettiin ehdotuksia kuluneen ja kuivuuden koetteleman laidunmaan elvyttämiseksi.

Yhtenä ratkaisuna kokeiltiin vuohikatraiden vaihtamista lampaisiin, koska nämä kuluttavat laidunta vähemmän. Lisäksi lampaanhoitoon liittyy mahdollisuuksia kehittää jatkojalostusta, kuten villantuotantoa.

GEF-hankkeen tulokset koettiin kylissä myönteisiksi, sillä se auttoi ihmisiä selviytymään kuivuudesta aiempaa paremmin, tutkija kertoo.

Hänen mukaansa asukkaille syntyi hankkeen myötä vaihtoehtoisia tulonhankintakeinoja. Heille tarjoutui mahdollisuus ottaa lainaa ja aloittaa alusta; kokeilla erilaisia viljelykasveja ja varastoidakin viljaa. Naisille tuli tilaisuus perustaa keinokastelun avulla kotipuutarha ja saada tuotteitaan markkinoille.

Sudanilaisten kokemuksen mukaan onnistunut sopeutuminen ilmaston vaihteluihin edellyttää paikallisten elinkeinojen ja ongelmien perinpohjaista ymmärtämistä.

Ratkaisevaksi osoittautui myös se, että paikallisella yhteisöllä, naisia unohtamatta, on keskeinen rooli hankkeen toteutuksessa. Tämä kaikki edellyttää väen kouluttamista, mutta niin, että perinteiset ja uudet menetelmät sopeutetaan toisiinsa.

SEI-B:n ja muiden laitosten luonnosvaiheessa oleva tutkimusraportti on otsikoitu Sustainable Livelihoods and Climate Change Adaptation (Kestävät elinehdot ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen).

Savuna ilmaan -raportin takana on puolestaan ilmastonmuutoksen ja kehityksen työryhmä, johon kuuluvat muun muassa Maan ystävät ja Greenpeace. Sen mukaan ihmiskunnan on vastattava samanaikaisesti sekä köyhyyden että ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin.

Raportti patistaa pitämään kiinni YK:n vuonna 2000 hyväksymistä vuosituhattavoitteista, joiden avulla aiotaan puolittaa köyhyys vuoteen 2015 mennessä.

Raportin mukaan raskain taakka köyhyyden ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutuksista lankeaa naisille, joten heidän asemansa ja toimintakykynsä parantamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

(Inter Press Service)