Turkin mahdollinen EU-jäsenyys herättää toiveita kurdeissa

Turkissa jännitetään tällä hetkellä, päättääkö EU:n huippukokous aloittaa maan kanssa jäsenyysneuvottelut. 17.joulukuuta ratkeava kysymys on tärkeä myös kurdeille, joita maassa asuu noin 20 miljoonaa.

Kurdeille erityisesti heidän oikeuksiensa, kulttuurin ja identiteetin tunnustaminen sekä oman kielen ja kurdinkielisen tiedonvälityksen aseman parantaminen ovat ensisijaisia tavoitteita, toteaa Suomen Rauha kurdeille -foorumin hallituksen kolmihenkinen ryhmä. Ryhmä vieraili loka-marraskuussa Istanbulissa ja muutamissa Kaakkois-Turkin kurdikaupungeissa arvioimassa EU:n maaraportin antamaa kuvaa arkitodellisuuteen.

"Neuvottelujen käynnistämisellä tulisi olemaan selkeä myönteinen vaikutus Turkin sisäisen vakauden vahvistumiseen, jos samalla käynnistyvät vakavat ponnistelut kurdikysymyksen ratkaisemiseksi", ryhmä toteaa.

Myös matkalla haastatellut poliitikot, kaupunginjohtajat ja kansalaisjärjestöjen edustajat toivoivat, että EU:n jäsenyysneuvottelut pakottaisivat Turkkia parantamaan kurdien asemaa ja kohtelua.

Kurdin kielen opettaminen lapsille kiellettyä

Horisontissa häämöttävä jäsenyys on houkutellut Turkkia viime vuosina korjaamaan niin perustuslakia kuin alempaa lainsäädäntöä vastaamaan EU:n jäsenyysehtoja, jotka on määritelty ns. Kööpenhaminan kriteereissä.

Lainmuutokset ovat herättäneet Turkissa yleistä toiveikkuutta. Pieniä parannuksia on saatu jo esimerkiksi kurdin kielen asemaan, jonka opettaminen oli Turkissa aiemmin laitonta. Nyt kielikursseja saa järjestää, mutta opetusluvan saaminen kestää useita kuukausia.

"Yksityisiä kurdinkielen kursseja on vain muutama ja niiden osallistumismaksut ovat huikeat. Kurdia saavat opiskella vasta 15-vuotiaat nuoret, pienille lapsille kielen opettaminen on edelleen kiellettyä. Kurdinkielellä ei saa opettaa mitään muita aineita ", yksi Suomen Rauha kurdeille -foorumin Turkissa vierailleista jäsenistä, diplomi-insinööri Elina Järvenpää sanoo.

"Lakimuutoksista huolimatta valtion asenne on sama kuin ennen. Kurdeja ei rohkaista kehittämään kieltään. Uskon Turkin koettelevan kielikysymyksellä EU:ta: mikä on se vähimmäismäärä, mikä sille riittää", toteaa VTT Kristiina Koivunen ryhmän julkistamassa raportissa.

Kurdinkielinen tiedonvälitys lapsenkengissä

Kielikysymys liittyy oleellisesti kysymykseen vähemmistön oikeuksista. Lokakuussa julkaistu EU:n maaraportti myötäilee Turkin virallista näkemystä siitä, että kaikilla vähemmistöryhmillä on ihmisoikeudet yksilöinä, mutta ei kansana. Kurdit vaativat tulla hyväksytyksi kansana, eivät vain kansalaisina.

"En usko, että EU lähtee ajamaan kurdien vaatimusta tunnustaa heidät kansana. Jos kurdit saisivat mahdollisten EU:n jäsenyysneuvottelujen myötä edes virallisen kielen aseman kurdinkielelle, jo se olisi hieno asia", Järvenpää arvioi.

Yksi tärkeä tavoite kurdeille on omankielisen tiedonvälityksen parantaminen, jonka aseman Turkissa vieraillut ryhmä uskoo mahdollisen EU-jäsenyyden myötä kohenevan. Jo nyt uuden lainsäädännön myötä lehtiä ja kirjoja saa julkaista kurdiksi, kun se aiemmin oli täysin kiellettyä. Kieltä ei kuitenkaan saa käyttää mainoksissa, mikä vaikuttaa kurdinkielisten lehtien talouteen.

Sähköisen tiedonvälityksen saralla kurdin kieltä lähetyksissään saavat käyttää vain valtion radio ja televisio, musiikkia tämä sääntely ei koske. Kurdinkieleistä ohjelmaa saa lähettää valtiollisessa radiossa päivittäin ainoastaan puoli tuntia, TV:ssä vain puoli tuntia viikossa. Vaikka lehdistönvapaus on parantunut uuden lainsäädännön myötä, niin silti journalistit joutuvat yhä huolestuttavan usein syytettyjen penkille.

"Journalisteilla on samoja ongelmia ja rajoituksia kuin ennenkin. Niin kurdijournalisteilla kuin myös isojen, turkkilaisten sanomalehtien journalisteilla, jos he kirjoittavat kurdikysymyksestä", Kristiina Koivunen toteaa.

Kidutus yhä yleistä

Räikeimpien ihmisoikeusloukkauksien saralla uuden lainsäädännön merkitys on vielä ollut vähäinen.Turkin hallitus on mm. julistanut "nollatoleranssin" kidutukselle, mutta siitä huolimatta kidutuksesta ja kuolemantuottamuksesta syytetyt vankilaviranomaiset pääsevät Amnesty Internationalin mukaan teoistaan kuin koira veräjästä.

Uudella lainsäädännöllä on pyritty puuttumaan myös maassa rehottavaan naisten syrjintään ja heihin kohdistuvaan väkivaltaan mm. koventamalla rangaistuksia, mutta muutokset eivät vielä paikallisten viranomaisten toiminnassa näy. Siitä Suomen Rauha kurdeille -foorumin ryhmä kuuli konkreettisen esimerkin Batmanin kaupungissa, jossa paikallinen kurdinainen oli kuollut epämääräisissä oloissa.

"Naisen sukulaiset olivat varmoja, että hänen miehensä oli tappanut hänet. Nainen oli myös käynyt pyytämässä apua paikalliselta poliisilta ennen kuolemaansa, mutta siitä huolimatta poliisi ei suostunut aloittamaan tutkimuksia kuoleman selvittämiseksi. Tämä on esimerkki siitä, että paikallisviranomaiset eivät ole valmiita noudattamaan uusia lakeja", Koivunen kertoo.

Kurdikapinallisten ja armeijan välillä kytee väkivalta

Lainmuutosten herättämän toiveikkuuden alta kuultaa pelko kaiken palaamisesta ennalleen, mikä ilmeisesti merkitsisi myös valtiovallan ja siihen tyytymättömien välisen väkivallan kiihtymistä uudelleen, Suomen Rauha kurdeille -foorumin edustajat toteavat. Tälläkin hetkellä väkivalta kytee – yhteenottoja armeijan ja kurdikapinallisten välillä tapahtuu lähes päivittäin.

Turkin keskeiset kurdijärjestöt toivovat, että EU kiinnittäisi kurdien oloihin ja oikeuksiin yhtä paljon huomiota kuin Kyproksen tilanteeseen. Järjestöjen mukaan Turkin tilanne pysyy epävakaana, kunnes kurdikysymys on ratkaistu.

Alustavissa arvioissaan EU:n tärkeimmät jäsenvaltiot ovat näyttäneet vihreää valoa Turkin jäsenyydelle.

"Turkin hyväksyminen EU:n täysjäseneksi ilman vahvaa näyttöä todellisista muutoksista voisi merkitä ristiriitojen ikuistamista ja vaarallista ennakkotapausta myös EU:lle itselleen. Muun ohella Eurooppa saattaisi kohdata ennennäkemättömän siirtolaistulvan ja Turkin sisäisten jännitteiden leviämisen kaikkiin jäsenmaihin", ryhmä varoittaa.

Suomen Rauha kurdeille -foorumin raportti on luettavissa Suomen Rauhanpuolustajien sivuilla.

Teksti: Reetta Paavilainen