Tiedonhaku: kehitysyhteistyö

Etelä-Korea nostaa kehitysapuaan jopa 42 prosentilla. Entinen avun vastaanottaja hamuaa avunantajaksi ryhtymällä pääsyä OECD:n kehitysapukomitea DAC:hen.

Marraskuussa lanseerataan Nicaraguassa joukko suomalaisopastuksella tehtyjä kuntien verkkosivuja. Niiden toivotaan lisäävän poliittista avoimuutta ja siten vähentävän korruptiota.

Kenian kaduilla varttuvia tyttöjä on vaikea havaita, sillä he pitävät itsensä poikia siistempinä. Monet tytöt kuitenkin päätyvät prostituoiduiksi, ja teiniraskaudet ovat yleisiä. Jos tyttö tulee raskaaksi, hän joutuu pois koulusta ja joskus perheensä hylkäämäksi.

90 prosenttia eurooppalaisista pitää kehitystä tärkeänä asiana ja 72 prosenttia kasvattaisi kehitysapua, selviää tuoreesta eurobarometristä. Kyselyn mukaan eurooppalaisten mielestä köyhyys on ylivoimaisesti pahin rakenteellinen ongelma kehittyvissä maissa.

Sambialainen Etvo-vapaaehtoinen Clive Chibule kouluttaa marraskuun ajan suomalaisia parempaan kehitysyhteistyöhön. Chibule haluaa myös kyseenalaistaa vanhat kaavat Etelän ja Pohjoisen yhteistyössä sekä antaa suomalaisille ruohonjuuritason näkökulman kehitykseen.

Kun työttömyys on yleistä ja maataloutta kontrolloivat suuret maanomistajat, pienyrittäjyys voi olla ainoa mahdollisuus nousta köyhyydestä. Suomi-Etelä-Afrikka-seuran käsikirja opastaa pienyrittäjyyden kehittämiseen kehitysmaissa.

Tansanian Kinondonin alueella taistellaan hi-virusta vastaan nuorten valistuskerhojen avulla. Taksvärkki ry:n tukemissa kerhoissa on jo lähes 5 000 jäsentä. Nuoret itse kertovat kerhoissa esimerkiksi lasten oikeuksista ja siitä, miten hiv/aidsilta voi suojautua. 

Toukokuussa 2007 perustettu kehitysmaiden naisia tukeva Naisten Pankki on kerännyt ensimmäisen miljoonansa. Naisten Pankin tukijakunnassa on yksityishenkilöitä, yrityksiä ja yhteisöjä eri puolella Suomea.

”Nykymaailmaa vaivaa kestämätön kahtiajakoisuus: maailmassa on samaan aikaan sekä ennennäkemätöntä vaurautta että äärimmäistä köyhyyttä”, tiivisti tohtori Rajendra K.  Pachauri Euroopan kehitysyhteistyöpäivien (EDD) avajaisissa Tukholmassa.

Vaikka Euroopan unioni avustaa köyhiä maita, sen politiikka vaikeuttaa samaan aikaan niiden kehitystä, eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen Concord-yhteenliittymän tuore raportti kertoo.

Hyväntekeväisyystapahtuma Nenäpäivä korostaa tänä vuonna entistä enemmän hauskanpitoa. Mukana on paljon julkkiksia ja sketsiviihdettä, ja katsojia kannustetaan innokkaasti ”pöljäilyyn”. Järjestäjät vakuuttavat, että kehitysmaille voi kerätä rahaa myös huumorin avulla.

Alueellinen integraatio ja kaupan edellytysten turvaaminen pitäisi nostaa tärkeimmiksi asioiksi Afrikan kehityksessä, sanoo Suomessa vieraillut Afrikan kehityspankin johtaja Donald Kaberuka. Afrikka on myös jäänyt Kaberukan mielestä liiaksi taka-alalle kansainvälisiä ongelmia ratkottaessa.

Eristynyt Pohjois-Korea ei kykene tuottamaan ruokaa 23-miljoonaiselle väestölleen muun muassa energian ja lannoitteiden puutteen vuoksi. Fida International tukee maassa siemenperunan tuotantoa, jonka vaikutukset ruokaturvaan ovat pysyvät.

Euroopan parlamentin mukaan rahoitus- ja talouskriisi vaarantaa ja mitätöi kovalla työllä saavutetut kehityksen edistysaskeleet. Kehitysyhteistyövaliokunnan mepit patistavat jäsenmaita täyttämään sitoumuksensa julkisesta kehitysavusta vuoteen 2010 mennessä.

Pelkkä puhuminen Suomessa ei auta, vaan työtä on tehtävä paikan päällä, korostaa Somaliassa toimivan avustusjärjestön johtaja Mohamoud Hassan Elmi. Hänen mukaansa ruohonjuuritason toiminta on ainoa tapa auttaa somalialaisia.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen saa tänä syksynä runsaasti postia kehitysyhteistyötä tekeviltä järjestöiltä. Ensimmäisenä kampanjakirjeen ja pienen lahjan Väyryselle toimitti Suomen Lähetysseura.

Ruotsi vähentää kehitysapuaan yhdeksällä prosentilla, joka on huomattavasti vähemmän kuin vielä kesällä arveltiin. Silti monia
hankkeita joudutaan keskeyttämään ja kehitysyhteistyöjärjestöjen apua vähentämään.

Leikkaukset kehitysrahoituksessa ajavat yhden Irlannin tärkeimmistä kehitysjärjestöistä irtisanomisiin ja ohjelmien alasajoon.

Suomen hallitus suunnittelee rajuja leikkauksia ensi vuoden kehitysyhteistyömenoihin: varmistamattomien tietojen mukaan leikkaukset voivat olla jopa 140 miljoonaa euroa. Mahdolliset leikkaukset ajoittuvat erittäin huonoon aikaan, sillä avuntarve maailmassa on nyt suurempi kuin koskaan.

Luterilaisen kirkon arkkipiispa Jukka Paarma vetoaa suomalaisiin kehitysyhteistyömäärärahojen puolustamiseksi, kertovat Kehitysyhteistyön palvelukeskus ja Kirkon Ulkomaanapu. Hallitus saattaa leikata määrärahoja, vaikka valtiovarainministeriön budjettiesityksessä varoja oltiin kasvattamassa.