Tiedonhaku: Afganistan

Afgaanipakolaisten tilanne Pakistanin tulva-alueilla huolestuttaa YK:n pakolaisjärjestöä UNHCR:ää. Osaa pakolaisista saattaa uhata häätö takaisin Afganistaniin.

Wikileaksissa julkaistut Afganistanin sotaa käsittelevät dokumentit ovat herättäneet laajaa keskustelua. Upsalan yliopiston viestinnän apulaisprofessori Christian Christensenin mielestä keskustelu perustuu osaltaan romanttisiin, jopa deterministisiin käsityksiin teknologian voimasta.

Presidentti Karzain pyrkimykset sopuun Taleban-hallinnon kanssa huolestuttavat Afganistanissa. Naiset pelkäävät saavutettujen oikeuksiensa romuttuvan sovinnon myötä.

Avustusjärjestö IAM:n Afganistanin avustustyöntekijät opiskelevat kieliä, maistelevat paikallista ruokaa ja tutustuvat afganistanilaisiin kollegoihinsa. Paikallisen kulttuurin tuntemisen ja paikallisten luottamuksen voittamisen uskotaan suojaavaan parhaiten väkivallalta.

Tutkimuksen mukaan jopa kolmannes afganistanilaisista on turvautunut lahjuksiin saadakseen julkisia palveluita. Yli puolet vastanneista katsoo rahan valuvan Talebanin käsiin.

Afganistanin ainoa vankila on täynnä naisia, jotka ovat päätyneet kalterien taakse moraalisista syistä. Moni on paennut perheväkivaltaa, kieltäytynyt avioliitosta tai vain syyllistynyt vääränlaiseen pukeutumiseen.

Noin miljoona afganistanilaista eli kahdeksan prosenttia väestöstä on koukussa huumeisiin, kertoo YK:n huume- ja rikollisuuskomissio UNODC. Puolet huumeriippuvaisista vanhemmista antaa myös lapsilleen oopiumia.

Afganistanilaislapset muodostavat 45 prosenttia alaikäisistä yksintulleista turvapaikanhakijoista Euroopassa, sanoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR. Viime vuonna yksin tulleiden afganistanilaislasten määrä kasvoi tuntuvasti. Moni tulee ihmissalakuljettajan mukana.

Afganistanin Badakhshan on synkkää seutua äitiyskuolleisuuden suhteen. Missään muualla maailmassa ei menehdy yhtä paljon naisia raskauden ja synnytyksen aiheuttamiin komplikaatioihin. Ongelmana on etenkin naisten pääsy hoitoon: tieverkostot ovat huonot ja sääolosuhteet etenkin talvella haastavat.

Tutkija ja toimittaja Gayle Lemmon varoittaa liian yksinkertaisista tulkinnoista Afganistanin suhteen. "Narratiivissamme mukaan Afganistan on aina ollut keskiaikainen maa. Näin ei ole, vaan kyseessä on ihmisten tekemä katastrofi", Lemmon sanoo.

”Kaikki Afganistanissa haluavat rauhaa ja parempaa turvallisuutta, mutta niistä ei voi neuvotella naisten oikeuksien kustannuksella”, sanoo Afghan Women's Networkin maajohtaja Samira Hamidi.

Yritykset suojella siviilejä eivät ole johtaneet tuloksiin: Afganistanin sota vaatii yhä useamman sivullisen hengen. Tilastojen mukaan tammi-huhtikuussa Yhdysvaltojen ja Naton sotatoimet tappoivat 90 siviiliä.

Afganistan onnistuu täyttämään osan vuosituhattavoitteista mallikkaasti, mutta osa tavoitteista ei ole toteutumassa alkuunkaan. Erityisesti Afganistan on onnistunut terveydenhuollon parantamisessa ja lapsikuolleisuuden vähentämisessä.

Ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate eivät paljoa paina Afganistanissa, jossa maassa kuusi vuotta työskennelleen Sari Kouvon mukaan "päätökset sovitaan poliittisen eliitin ja sotapäälliköiden kanssa". Erityisen pettyneitä afganistanilaiset ovat sotapäälliköiden armahtamiseen.

Huumetaloutta ei Afganistanissa pystytä kitkemään pois nopeasti, vaan ihmiset tarvitsevat vaihtoehtoja unikonviljelylle, sanoo ulkoministeriön yhteiskuntakehityksen neuvonantaja Olli Ruohomäki. Maassa yritetään luoda kyläneuvostoja, joiden kautta asukkaat voivat vaikuttaa oman kylänsä kehitykseen.

"Köyhyys tappaa enemmän afganistanilaisia kuin väkivaltaiset konfliktit. Köyhyys ei ole sattumaa; se on sekä syy että seuraus valtavasta ihmisoikeusten puutteesta", sanoo Norah Niland, YK:n Afganistanissa työskentelevä ihmisoikeusedustaja.

Maanpuolustuskorkeakoulun pääopettaja kauppaa Afganistanin turvallisuusviranomaisille "onnistumisen elämyksiä" samalla kun sodan jaloissa kuolee viattomia siviilejä.

Yhdistyneiden Kansakuntien järjestämässä keskustelussa todettiin jatkuvan väkivallan ja turvattomuuden estävän afgaaninaisia saamasta heille kuuluvia perusoikeuksia ja palveluita. Naisten tulisikin olla keskeisessä osassa kaikissa konfliktin ratkaisuyrityksissä.

Maahanmuuttopoliittinen ministeriryhmä keskusteli vuoden 2010 pakolaiskiintiöstä. Suomi aikoo ottaa vastaan 200 irakilaista pakolaista Syyriasta, 150 myanmarilaista pakolaista Thaimaasta, 150 kongolaista pakolaista Ruandasta ja 150 afganistanilaista pakolaista Iranista. Suomen pakolaiskiintiön koko on 750 henkeä.

Afganistanin uskonnolliset johtajat ovat alkaneet kannattaa syntyvyyden säännöstelyä. He muun muassa välittävät viestiä perjantain rukoushetkissä ja jakavat kondomeja. Valistus on tarpeen, sillä yksi kahdeksasta afganistanilaisnaisesta kuolee raskausaikana.