Tiedonhaku: Liberia

Ilman toimivaa hallintoa mikä tahansa rauhanprosessi kaatuu mahdottomana. Siksi rauhansopimuksiin kirjataan yhä useammin tavoitteeksi hallinnon tehostaminen ja tasa-arvoistaminen. Näin on tehty esimerkiksi Liberiassa.

Liberian 3,5 miljoonasta asukkaasta noin kolmannes kuuluu perintöoikeutta vailla oleviin naisiin ja lapsiin. Lakimuutos takaa nyt naisille perintöoikeuden, mutta uudet lait on saatava myös toteutumaan käytännössä.

Liberia on maailman köyhimpiä maita, vaikka se luonnonvaroiltaan on maailman rikkaimpia. Maan hallitus yrittää muuttaa korruptoitunutta, patrioottista ja elitististä hallintokulttuuria läpinäkyvämmäksi, kertoo Maailmanpankin tutkimusanalyytikko Kristiina Karjanlahti.

Sierra Leonen ja Liberian konflikteihin osallistuneita nuoria koulutetaan Digloman koulutuskeskuksessa Jendemassa. Keskuksessa uutta elämää ja ammattia opettelevat entiset lapsisotilaat, seksuaalista väkivaltaa kokeneet, yksinhuoltajat ja ihmiskaupan uhrit.

Halonen muistutti, että sodan jälkeen yhteiskunta täytyy rakentaa uudelleen, ja siihen tarvitaan hyvää presidenttiä, parlamenttia ja hallintoa. Liberian naisjohtajuuskonferenssista kirjoittaa myös Suomen Pakolaisapu.

Naiset tulee huomioida niin ilmastonmuutos-, turvallisuus- kuin maahanmuuttokysymyksissäkin, todettiin kansainvälisessä naisjohtajuuskonferenssissa Liberiassa viikonloppuna. Monissa maissa naiset jätetään esimerkiksi rauhankeskustelujen ulkopuolelle.

Ruoan hintojen noustessa Liberiaa uhkaa raju terveyskriisi. Vaikka pitkästä sisällissodasta on jo viisi vuotta, maan sisäinen byrokratia estää avustusjärjestöjen työtä.

Kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä ja toimeentuloa tukeva NaistenPankki rahoittaa yhteensä kolmea uutta Kirkon Ulkomaanavun hanketta Perussa ja Liberiassa. Ennestään NaistenPankki on tukenut hankkeita Kambodzhassa, Etiopiassa ja Ugandassa.

Perjantaina 9.2. on Leonardo di Caprion tähdittämän Blood-Diamond -elokuvan Suomen ensi-ilta. Elokuva nostaa veritimanteiksi kutsutut laittomat timantit julkisuuteen ja sen pohjalta on maailmalla noussut vilkas keskustelu länsimaissa ostettujen timanttien alkuperästä.

Ellen Johnson-Sirleaf nousi tammikuussa ensimmäisenä naisena afrikkalaisen valtion presidentiksi. Köyhän Liberian saaminen raiteilleen vaatii presidentin mukaan panostusta koulutukseen ja työhön. Turvaamalla ihmisten hyvinvointi, voidaan ennaltaehkäistä konflikteja ja saada ihmiset pysymään kotimaassaan, hän huomauttaa.

Liberiassa astui valtaan 16. tammikuuta Afrikan ensimmäinen naispresidentti, Ellen Johnson-Sirleaf. Tuoreen presidentin tavoitteena on nostaa Liberian talous- ja oikeusjärjestelmä ylös alennustilasta ja palauttaa sosiaalipalvelut erityisesti maan pääkaupunkiin Monroviaan.

Liberiasta on tullut Afrikan ensimmäinen valtio, jota johtaa naispresidentti.Vaalit olivat edistysaskel konfliktien repimässä maassa, jonka kansasta 85 prosenttia on vailla työtä. Vaalit voittanut Ellen Johnson Sirleaf aikoo kiinnittää erityistä huomiota sisällissodasta kärsineiden nuorten tilanteeseen.

Norsunluurannikon hallitus värvää lapsisotilaita naapurivaltiosta Liberiasta, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Norsunluurannikon hallitus haluaa vahvistaa sotajoukkojaan Liberian sisällissodassa mukana taistelleilla lapsisotilailla, sillä se odottaa uusia taisteluja kapinallisjoukkojen kanssa.

Sisällissodan osapuolien riisuminen aseista on saatu YK:n mukaan päätökseen länsiafrikkalaisessa Liberiassa. Pääsihteeri Kofi Annanin raportti YK:n turvallisuusneuvostolle sanoo, että keskenään sotivien ryhmittymien välillä solmittu tulitaukosopimus on pitänyt. Aseriisunnasta huolimatta maan tilanne on kuitenkin yhä epävakaa, raportti varoittaa.

Kirkon Ulkomaanavun kuvamatkalla tutustutaan liberialaiseen Jah Tondon pakolaisleiriin. Vaikka maan sisäiset pakolaiset ovat kokeneet kovia sodassa ja elävät leirissä erittäin vaikeissa olosuhteissa, he jaksavat haaveilla paremmasta tulevaisuudesta. Kirkon Ulkomaanapu tekee työtä pakolaisten hyväksi Jah Tondossa yhteistyökumppaninsa Luterilaisen maailmanliiton välityksellä.

Liberian sisällissodan päättymisen jälkeen 20 000 lapsisotilasta on luovuttanut aseensa ja ilmaissut halunsa aloittaa koulunkäynnin. Pelastakaa Lapset ylläpitää vastaanottokeskuksia entisille lapsisotilaille eri puolilla maata. Auta lasta -lehti kertoo 16-vuotiaan Kayen tarinan. Hän on entinen lapsisotilas, joka joutui sodan jälkeen työskentelemään kapinallisten leivissä kultakaivoksessa.

Tuhannet ihmiset ovat paenneet Norsunluurannikon 18 kuukautta kestäneen tulitauon rikkoneita levottomuuksia sisällissodasta toipuvaan naapurimaahan Liberiaan. Tarkkailijat varoittavat, että pakolaisten määrä voi nousta kymmeneen tuhanteen, elleivät taistelut Norsunluurannikolla lopu. YK:n edustajan mukaan alueen herkkä tasapaino on vaarassa järkkyä jälleen.

YK:n mukaan jo lähes 100.000 Liberian sisällissodan entistä taistelijaa on luovuttanut aseensa aseistariisuntaa valvoville rauhanturvaajille. YK:n asettama takaraja aseriisunnalle on lokakuun loppu. Luovutettujen aseiden määrässä mitattuna operaatio on järjestön edustajien mukaan sujunut hyvin. Sen sijaan entisten taistelijoiden sopeuttaminen siviilielämään on vielä pahasti kesken.

Liberian sodan jaloissa sadattuhannet ihmiset ovat jääneet kodittomiksi ja perheenjäsenet joutuneet eroon toisistaan hakeutuessaan pakolaisleireille. Avustusjärjestöt yrittävätkin yhdistää sodan repimiä perheitä ja suojata lapsia hyväksikäytöltä valtavissa pakolaisleireissä, kertoo Pelastakaa Lapset -järjestön Auta Lasta -lehden tuore numero.

Suurin haaste rauhan rakentamisessa Liberiaan neljäntoista sotavuoden jälkeen on tarjota nuorille työtä ja toimeentulon edellytyksiä, sanoo Luterilaisen maailmanliiton Liberian ohjelmajohtaja Charles Pitchford. Hän uskoo, että entiset sotilaat ovat sitoutuneita käynnissä olevaan aseistariisunta- ja sotajoukkojen kotiuttamisprosessiin. Aseistariisunta on myös ehtona 520 miljoonan dollarin apupaketille kansainvälisiltä avunantajilta.