Tiedonhaku: Kaakkois-Eurooppa

Helmikuun alussa Albanian parlamentti hyväksyi yksimielisesti kaikenlaisen syrjinnän kieltävän lain. Alunperin lakiehdotuksessa esitettiin homoparien liittojen virallistamista, mutta se putosi pois uskonnollisten ryhmien ja oikeistopuolueiden lobbauksen tuloksena.

Romanien Itä-Euroopan maissa kokema laaja mittainen syrjintä on yksi EU-alueen vakavimpia ihmisoikeusongelmia, muistuttaa Suomen Pakolaisapu. Järjestön mukaan on ongelmallista, että romanialaisten ja bulgarialaisten hakijoiden turvapaikkahakemuksia pidetään perusteettomina.

Balkanilla moni poliitikko uskoo, että jäsenyys Euroopan unionissa ratkaisisi pikkuvaltioiden taloushuolet. Yrittäjät taas kannattavat Jugoslavian elvyttämistä taloudellisen yhteistyön merkeissä.

Mielialat Kosovon albaani- ja serbinuorison keskuudessa poikkeavat jyrkästi Kosovon omasta mainoskampanjasta. Suunnaton nuorisotyöttömyys on johtanut turhautumisen, näköalattomuuden ja huumeongelman kasvuun.

Suomen, Saksan, Hollannin ja Iso-Britannian pakolaisjärjestöt ovat tehneet valituksen Kreikan turvapaikkamenettelystä. Järjestöjen mukaan sekä turvapaikkamenettely että hakijoiden vastaanotto-olosuhteet ovat epäinhimillisen huonot. Kreikka myös rikkoo turvapaikka-asioita koskevaa EU:n lainsäädäntöä.

Belgradissa, Serbiassa on keskusteltu sananvapauden rajoista. Paikalliset ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet oikeuslaitoksen puuttumattomuutta vihanlietsontaan tiedotusvälineissä. Järjestöjen mukaan vihanlietsonta on ihmisoikeusrikkomus.

Kosovon ETY-järjestön toimisto ja paikallinen poliisi ovat käynnistäneet lapsityön vastaisen kampanjan. Kampanjan tavoitteena on tietoisuuden lisääminen lasten oikeuksista sekä kerjäävien lasten määrän vähentäminen.

Viime maanantaina muutamia kymmeniä Saksassa asuneita kosovolaisia palasi Pristinaan. Kyse on Kosovon ja EU-maiden välisestä paluumuuttoa koskevan sopimuksen toimeenpanosta. Paluumuutto voi kuitenkin kärjistää jännitteitä, koska suurin osa palaajista on romaneja.

Amnesty Internationalin raportin mukaan entisen Jugoslavian sodissa tuhannet seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneet naiset ja tytöt elävät Bosnia-Hertsegovinassa yhä syrjittyinä. Sotien päättymisestä on kulunut 14 vuotta, mutta uhrit eivät ole saaneet asianmukaista terveydenhuoltoa, eivätkä korvauksia.

Viime sunnuntaina Belgradissa piti järjestää Pride-kulkue, mutta tilaisuus kiellettiin viime tingassa. Poliisijohtaja Milorad Veljović ilmoitti, etteivät viranomaiset voi taata osallistujien oikeutta vapaaseen kokoontumiseen kulkueelle suunnitellussa paikassa. Järjestäjät tuomitsivat päätöksen jyrkästi.

Syyskuun 20. päivä järjestettävään Pride Paradeen odotetaan yli viittäsataa osallistujaa Serbiasta sekä naapurivaltioista. Vuonna 2001 järjestetyssä ensimmäisessä paraatissa huligaanit hyökkäsivät kulkueeseen ja pahoinpitelivät osallistujia. Nyt tapahtuman odotetaan sujuvan rauhallisesti.

Kouluvuoden alkaessa makedonialainen kansalaisjärjestö CIVIL vetoaa kouluihin sosiaalisen integraation sekä keskinäisen ymmärryksen puolesta ja nationalismia vastaan. CIVIL arvostelee kouluja muuttumisesta "etnisiksi bunkkereiksi".

Maahanmuutto- ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan julkisessa keskustelussa esitetään virheellisiä ja liioiteltuja väitteitä. Merkittävä osa "laittomiksi siirtolaisiksi" kutsutuista on paennut konfliktimaista, kuten Irakista, Afganistanista tai Somaliasta. Heitä tulisi kohdella turvapaikanhakijoita.

Kosovon rauhanturvaoperaation yksi osa on yhteistyö siviiliviranomaisten kanssa. Suomalaiser rauhanturvaajat keskittyvät CIMIC-toiminnassa (civil military co-operation) kehittämällä infrastruktuuria kuten teitä ja vesi- ja viemäriverkkoja sekä tukemaan työllisyyttä.

Albanian pääministeri Sali Berisha ilmoitti heinäkuun lopussa hallituksensa aikovan kiirehtiä homoseksuaalien avioliitot sallivaa lakia. Vaikka Berisha usein puhuu perinteisistä perhearvoista, hän pitää homoavioliitot sallivaa lakia merkittävänä lainsäädännön yleiselle syrjimättömyysperiaatteelle.

Siirtolaisjärjestöt varoittavat, että Itä-Euroopassa varttuu kokonainen isätön ja äiditön sukupolvi, joka on altis rikollisuudelle ja hyväksikäytölle. Sadattuhannet lapset elävät sukulaisissa, ystävien luona tai laitoksissa, koska molemmat tai jompikumpi heidän vanhemmistaan ovat lähteneet töihin ulkomaille.

Kosovolainen maanviljelijä Brahim Balaj siirtyi viime vuonna mansikantuotantoon paikallisen kansalaisjärjestön IADK:n aloitteesta. Järjestö auttaa tilallisia pääsemään alkuun ja kehittämään osaamistaan, jotta nämä voisivat myöhemmin pyörittää tiloja itsenäisesti.

Romanialainen vapaaehtoisjärjestö on onnistunut vuodessa istuttamaan yli 100 000 puuta ja keräämään 70 tonnia roskaa. Nuoria innostava harrastus paikkaa viranomaistoiminnan aukkoja.

Jugoslavian hajoamissotien aikaiset kaunat serbejä kohtaan unohtuvat Kroatiassa ja Sloveniassa, kun naapureita houkutellaan tyhjeneviin turistikohteisiin.

Itsenäistyneestä Kosovolla ei ole riittäviä mekanismeja vähemmistöjen suojelemiseen, huomauttaa Minority Rights Group International raportissaan. Monet pienet vähemmistöt, kuten kroaatit, romanit, serbit ja turkkilaiset, muuttavat pois Kosovosta, koska heitä syrjitään.