Tiedonhaku: Serbia

Balkanilla moni poliitikko uskoo, että jäsenyys Euroopan unionissa ratkaisisi pikkuvaltioiden taloushuolet. Yrittäjät taas kannattavat Jugoslavian elvyttämistä taloudellisen yhteistyön merkeissä.

Belgradissa, Serbiassa on keskusteltu sananvapauden rajoista. Paikalliset ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet oikeuslaitoksen puuttumattomuutta vihanlietsontaan tiedotusvälineissä. Järjestöjen mukaan vihanlietsonta on ihmisoikeusrikkomus.

Viime sunnuntaina Belgradissa piti järjestää Pride-kulkue, mutta tilaisuus kiellettiin viime tingassa. Poliisijohtaja Milorad Veljović ilmoitti, etteivät viranomaiset voi taata osallistujien oikeutta vapaaseen kokoontumiseen kulkueelle suunnitellussa paikassa. Järjestäjät tuomitsivat päätöksen jyrkästi.

Syyskuun 20. päivä järjestettävään Pride Paradeen odotetaan yli viittäsataa osallistujaa Serbiasta sekä naapurivaltioista. Vuonna 2001 järjestetyssä ensimmäisessä paraatissa huligaanit hyökkäsivät kulkueeseen ja pahoinpitelivät osallistujia. Nyt tapahtuman odotetaan sujuvan rauhallisesti.

Ivana Dulic Marcovic nimettiin kesäkuussa Serbian uudeksi varapääministeriksi. Markovic on ensimmäinen nainen tehtävässä, mutta enemmän serbialaisia näyttävät kiinnostavan hänen kroatialaiset sukujuurensa.

Tuhannet 1990-luvun sotia Serbiasta paenneet ovat tulleet tai tulossa takaisin. Kotiinpaluu on hiukan harhaanjohtava ilmaus, koska useimmilla ei ole kotia, johon palata.

Siviilipalvelus on nyt Serbiassakin vaihtoehto asepalvelukselle. Maasta on löytynyt jo noin 180 laitosta, jotka ottavat sivareita palvelukseensa. Serbian armeija sai pahan maineen Slobodan Milosevicin valtakaudella 1990-luvulla. Sotilaskarkuruus oli aiemmin yleistä, ja moni nuorukainen pakeni länsimaihin välttääkseen armeijan.

Serbia ja Montenegro liittyy ensi vuoden alussa Naton rauhankumppaniksi miltei viimeisenä Balkanin entisistä kommunistimaista. Uusi länsisuuntaus on merkinnyt kaikissa maissa asevoimien tuntuvaa supistumista.

Vuonna 1999 solmitun rauhan jälkeen turvallisuus Balkanin alueella on vahvistunut ja olot rauhoittuneet. Kuitenkin ihmisten kotien ja arjen jälleenrakentaminen ja pakolaisten paluumuutto työllistävät niin avustusjärjestöjä kuin myös rauhanturvajoukkoja edelleen.

Suomen hallitus ja UNESCO ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jossa Suomi jatkaa tukeaan UNESCO:lle vapaan ja riippumattoman median kehittämiseksi entisen Jugoslavian alueella. Toiminta keskittyy nyt Serbian lehtienjakelujärjestelmän ja ohjelmapankin kehittämiseen sekä lehtipainon perustamiseen riippumattomalle lehdistölle, ja UNESCO voi nyt Suomen tuella käynnistää pitkään tilanteen vuoksi jäissä olleet hankkeet.

Kosovon terveystilanne on yhä Euroopan kehnoin, mutta YK:n siviilihallinto (UNMIK) ja kansainväliset avustusjärjestöt ovat kuitenkin kyenneet estämään tilanteen pahenemisen ja tautien hallitsemattoman leviämisen. Suomen Punaisella Ristillä on Gnjilanen ja Vitin (Vitina) alueella kaikkiaan 18 työntekijää, jotka toimivat useissa eri kehityshankkeissa.

Kirkon Ulkomaanapu on päättänyt myöntää Serbiaan, Bosniaan ja Kroatiaan yhteensä 1,4 miljoona markkaa humanitaarista apua pakolaisten ja evakoiden auttamiseksi talven yli.

Useimmat serbit pitävät yhä hyvänä sitä, että Slobodan Milosevic saatiin kammettua vallasta kaksi vuotta sitten. Serbian myöhemmät tapahtumat ovat kuitenkin tuoneet uutta epävarmuutta ja kasvattaneet äärioikeiston kannatusta.

Sosialistisen Jugoslavian iskulauseena ollut "veljeys ja yhtenäisyys" on saanut uuden sisällön nykypäivän Balkanilla: serbejä, kroaatteja, bosnialaisia ja Kosovon albaaneja yhdistävät nyt rikollisjärjestöt.

Suomi tukee 6 miljoonalla markalla hanketta, jonka tavoitteena on juurruttaa ihmisoikeuksien tuntemusta Kosovon sodanjälkeiseen yhteiskuntaan. "Perinteinen länsimainen ja kosovolainen ihmisoikeuskäsitys poikkeavat selvästi toisistaan", arvioi hankkeesta Kosovossa vastaava projektipäällikkö Kari Vanhanen. "Kosovossa ihmisoikeudet ymmärretään hyvin silloin, kun ne sopivat omaan toimintaan, mutta oikeuksia voidaan käyttää myös aseena muita vastaan."

Suomen edustaja UNESCOssa allekirjoitti 15.1.2001 järjestön edustajan kanssa sopimuksen, jonka mukaan Suomi jatkaa tukeaan UNESCO:lle vapaan ja riippumattoman median kehittämiseksi entisen Jugoslavian alueella. Toiminta keskittyy Serbian lehtienjakelujärjestelmän ja ohjelmapankin kehittä-miseen sekä lehtipainon perustamiseen riippumattomalle lehdistölle. Uutena viestintäasiantuntijana aloittaa 9.2.2001 toimittaja Irmeli Seipäjärvi.