Tiedonhaku: vähemmistöpolitiikka

Turkin hallituksen pyrkimykset lopettaa jopa 20-miljoonaisen alaviittivähemmistön syrjintä uhkaavat kilpistyä sunnien uskonnollisen johdon vastahankaan.

Etelä-Afrikan värilliset - aasialaisperäisen väestön jälkeläiset - pitävät itseään usein syrjittyinä, kirjoittaa maassa asuva Helvi Kolehmainen blogissaan. Koska valtapuolue ANC tukee ennen kaikkea mustia, monet värilliset kokevat, että heitä syrjitään esimerkiksi työpaikkojen jaossa.

Irakilainen Nadim, 22, pakeni viime helmikuussa Suomeen. Kotimaassaan hänet olisi tapettu, koska hän on homo. Irakin laki ei kiellä homoseksuaalisuutta, mutta käytännössä asenteet ovat vihamieliset. Maassa jopa murhataan homoja.

Musliminaiset ovat poliittisia pelivälineitä sekä niille afgaani- ja saudimiehille jotka haluavat peittää naiset nenänpäätä myöten että länsimaisille poliitikoille, jotka ajavat "musliminaisten parasta" kieltämällä burkhat ja pommittamalla Afganistania, kirjoittaa brittiläinen kaupunginvaltuutettu Salma Yaqoob.

Romanien Itä-Euroopan maissa kokema laaja mittainen syrjintä on yksi EU-alueen vakavimpia ihmisoikeusongelmia, muistuttaa Suomen Pakolaisapu. Järjestön mukaan on ongelmallista, että romanialaisten ja bulgarialaisten hakijoiden turvapaikkahakemuksia pidetään perusteettomina.

Uusimman Eurobarometrin mukaan syrjintää kokeneiden määrä väheni Suomessa vuonna 2009. Syrjintää tai häirintää koki 12 prosenttia suomalaisista, kun vuonna 2008 vastaava luku oli 15 prosenttia.

Perussa monelta ihmiseltä puuttuu henkilöllisyystodistus. Heitä ei siis valtion silmissä ole olemassa, kirjoittaa Leena Honkasalo.

"Suomalaiseen uskonnonvapauden perinteeseen kuuluu suvaitsevaisuus eri uskontokuntia kohtaan", sanoo Etnisten suhteiden neuvottelukunnnan (ETNO) puheenjohtaja Ritva Viljanen. Hänen mielestään uskontojen välisen yhteiselon tulee rakentua vuoropuhelulle.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kritisoi sveitsiläisten viime viikonloppuna tekemää päätöstä kieltää lailla minareettien rakentaminen. Amnestyn mukaan päätös rikkoo muslimien uskonnonvapautta sekä syrjinnän kieltoa. Sveitsi on mukana useissa kansainvälisissä ihmisoikeusinstrumenteissa.

Pirkanmaalainen Punkalaitumen kunta on ottanut maahanmuuton osaksi kunnan strategiaa. Vastaanottokeskus on tuonut kuntaan rahaa ja palveluita, joita myös kanta-asukkaat käyttävät. Kokonaisuutena paikkakunta on vireytynyt, Punkalaitumella arvioidaan.

Ennen pakolaisten uudelleenasuttamista Sri Lankan etnisten ongelmien ratkominen ei etene, sanoo maan keskuspankin johtaja. Noin 150 000 Sri Lankan sisäistä tamilipakolaista asuu yhä pakolaisleireillä, vaikka maan sisällissota loppui jo keväällä.

Kirkon Ulkomaanapu on osana Helsingin kaupungin ja Diakonissalaitoksen romani-projektia selvittänyt omia mahdollisuuksiaan auttaa romaneja. KUA:n mukaan Romanien tilanne tulee paranemaan merkittävästi vasta, kun heidän kotimaissaan löytyy riittävä poliittinen tahto tilanteen muuttamiseksi.

Romanien asumisolot ovat heikot koko EU:n alueella, todetaan EU:n perusoikeusviraston FRA:n tuoreessa raportissa. Ongelmia ovat esimerkiksi romanien syrjintä asunnon hankinnassa, huonot asuinolot, asuinalueiden eriytyminen ja pakkohäädöt.

Euroopan unionin Iranin vastaiset kauppapakotteet vaikeuttavat Euroopassa asuvien iranilaisten elämää. Hollannissa ja Ruotsissa pakotteiden jyrkkä tulkinta on tehnyt iranilaisista syrjinnän kohteita. Iranilaisia on muun muassa estetty osallistumasta ydinteknologiaa käsitteleville kursseille.

Nepalin kamayat vapautettiin maaorjuudesta lähes kymmenen vuotta sitten, mutta moni asuu edelleen leirillä. Hallituksen lupaamia avustuksia ja maata on saanut vain osa.

Kontioniemen pakolaiskeskuksen asukkaita rohkaistaan Reilun kaupan jalkapalloilla. Paikallinen kyläyhdistys taas saa "Rasisti on reppana" -kampanjan materiaalia.

Sillä aikaa, kun maailma seurasi oppositiopoliitikko Aung San Suu Kyin oikeudenkäyntiä, Burman armeija hyökkäili siviileitä vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Viimeisten kolmen viikon aikana yli 10 000 shan-kansan jäsentä on paennut kodeistaan.

Yli puolet maailman koulua käymättömistä lapsista on vähemmistöjen tai alkuperäiskansojen jäseniä, todetaan tuoreessa raportissa. Usein he ovat liian köyhiä tai heitä syrjitään järjestelmällisesti.

Kuubalainen homojen ja lesbojen oikeuksien puolustaja Mariela Castro Espín haluaa maahansa oikeudenmukaisempaa, keskustelevampaa ja osallistavampaa sosialismia.

Itsenäistyneestä Kosovolla ei ole riittäviä mekanismeja vähemmistöjen suojelemiseen, huomauttaa Minority Rights Group International raportissaan. Monet pienet vähemmistöt, kuten kroaatit, romanit, serbit ja turkkilaiset, muuttavat pois Kosovosta, koska heitä syrjitään.