Tiedonhaku: maanomistus

Kiistat Chilen suurimman alkuperäiskansan, mapuche-intiaanien, ja valtion välillä jatkuvat.

Suurten maatilojen riistäminen pääasiassa valkoisilta jatkuu Zimbabwessa uudesta hallituksesta huolimatta. Vuoden 2000 jälkeen noin miljoona maataloustyöntekijää on häädetty tiloilta. Kymmenet tuhannet elävät tilapäisillä leireillä odottaen uudelleenasuttamista.

Mitä tapahtuu, kun ensimmäiset sadot kuljetetaan Etiopiasta pois samalla, kun tuhannet jonottavat ruoka-apua, kysyy kustannustoimittaja ja aktivisti Wanjiku wa Ngugi. Uuden trendin mukaan köyhät valtiot tarjoavat peltomaitaan vuokralle rikkaille, jotka haluavat välttää ruokakriisin.

Intian Maharashtran osavaltiossa sijaitsevien kylien asukkaat ovat närkästyneitä suunnitelmista rakentaa alueelle ydinvoimala. Viljelmien ja laidunmaiden keskelle nousee 10 000 megawatin edestä energiaa tuottavia reaktoreita, ja tuhannet kyläläiset joutuvat luopumaan maistaan.

Nepalin kamayat vapautettiin maaorjuudesta lähes kymmenen vuotta sitten, mutta moni asuu edelleen leirillä. Hallituksen lupaamia avustuksia ja maata on saanut vain osa.

Kaksi alkuperäiskansaa eri puolilla maapalloa, yhteinen ongelma. Chilen mapuche-kansan ja Suomen saamelaisten maanomistusoikeudessa kytee konflikti.

Maattomien ystävät epäilee Stora Enson tytäryhtiön Veracelin toimineen lainvastaisesti Brasiliassa. Yhtiötä epäillään muun muassa rahanpesusta, veronkierrosta ja korruptiosta. Veracelinmaanomistu on myös johtanut kiistoihin yhtiön ja Brasilian Maattomien maatyöläisten liikkeen MST:n kanssa.

Stora Enson puoliksi omistama Brasiliassa sijaitseva selluyhtiö on korruptio- ja ympäristörikossyytösten ristitulessa, kertoo Voima-lehti. Rio Grande do Sulin osavaltiossa taas sotilaspoliisin väkivalta maanvaltaajia vastaan jatkuu – kovan komennon takana on Stora Enson tukema kuvernööri.

Sudanin Darfurin kriisi ei ole pohjimmiltaan kansanmurha, vaan kuivuuden aiheuttama maakiista, josta ulkopuoliset voimat ovat tehneet rotujen välisen, sanoo professori Mahmood Mamdani.

Rikkaiden valtioiden viljelysmaan hankinta kehitysmaista on usein liki vastikkeetonta hyväksikäyttöä, eikä paikallisten asukkaiden asemaa huomioida.

Kriitikoiden mielestä Maailmanpankin ajamat maareformit tarkoittavat monessa maassa lähinnä julkisten ja yhteisten maiden yksityistämistä. Samoin on käynyt metsille ja vesivaroille.

Afrikkalaiselle maatalousmaalle on hiljan ilmaantunut viljalti ostajia länsimaista, mutta myös Aasiasta ja arabimaista. Kansalaisjärjestöt sanovat ilmiön lähenevän uutta kolonialismia.

Chocón maakunnan 450 000 asukkaasta kahdeksankymmentä prosenttia on afrokolumbialaisia, orjien jälkeläisiä. Afrokolumbialaiset ovat asuttaneet Chocóa jo 500 vuoden ajan, mutta heillä ei ole virallista omistusoikeutta maihinsa, joista on löytynyt runsaasti erilaisia mineraaleja, öljyä ja kaasua.

Maa on arka aihe Kiinassa. Tunnettu tutkija aiheutti hiljattain kohun väittämällä, että tarrautuminen vaatimukseen vähintään 120 miljoonan hehtaarin peltoalasta estää Kiinan kehitystä.

Puunjalostusyhtiö Mondi siirtää yli 4 000 hehtaaria talousmetsiään paikallisyhteisöjen omistukseen. Sopimus on osa prosessia, jossa korjataan valkoisen vähemmistövallan aikana ei-valkoisille tehtyjä vääryyksiä.

Brasilian menestyksekäs nälänpoisto-ohjelma ei puutu Brasilian rakenteellisiin ongelmiin: maanomistuksen epäkohtiin, korruptioon ja räikeisiin tuloeroihin. Kriitikoiden mielestä ohjelman tärkein tehtävä on kerätä ääniä presidentti Lulan hallinnolle.

Verovapaudesta nauttivia vientivetoiseen teollisuuteen keskittyviä erityistalousalueita nousee Intiaan nopeaan tahtiin. Maanviljelijöiden mukaan talousalueet uhkaavat nielaista kokonaisia kyliä hedelmällisine viljelymaineen, ilman kunnon korvausta.

Kansainväliset sijoittajat ostavat maata Brasiliasta keskimäärin kaksitoista neliökilometriä päivässä. Sijoittajien haalimia maita käytetään biopolttoaineiden tuottamiseen.

Punaisen Ristin kirpputoritavaroilla sisustetun talon odotetaan nousevan yhdeksi Vaasan asuntomessujen kiinnostavimmista kohteista. Kirpparitalo on saanut paljon näkyvyyttä jo ennen messujen avajaisia. Suunnittelijan mukaan kodista pitää löytyä huumoria.

Brasilian eteläisin osavaltio Rio Grande do Sul julisti kesäkuussa Maattomien maatyöläisten liikkeen (MST) demokratian vastaiseksi ja laittomaksi. MST pitää julistusta poliittisena ja perustuslain vastaisena. Poliisi on kesäkuun aikana hajottanut osavaltiossa jo kaksi MST:n valtaamilla mailla sijaitsevaa leiriä.