Tiedonhaku: Etelä-Amerikka

Chileläisen Constanza Lópezin kesäloma loppui lyhyeen, kun hänen entiseen kouluunsa Colegio Isabel la Católicaan perustettiin lahjoitusten keräyspiste maanjäristyksestä kärsineiden tueksi.

35 kolumbialaista menetti viime vuonna henkensä ay-toiminnan vuoksi. Vielä toissa vuonna uhreja oli 50. Kansainvälisten ay- ja ihmisoikeusjärjestöjen painostuksen tuloksena Kolumbian hallinto on viime aikoina lisännyt toimia murhien estämiseksi, mutta jokainen kuolema on liikaa.

Kahden odottavan äidin henki pelastuu Boliviassa joka päivä, kun naiset saadaan rahan avulla houkuteltua säännöllisesti lääkäriin.

Kaksi vuosikymmentä sitten päättyneen diktatuurin jälkeen monet chileläiset ovat kokeneet, että solidaarisuus on kadonnut Chilestä kokonaan. Maanjäristys aiheutti kuitenkin Chilessä valtavan solidaarisuuden vyöryn, kirjoittaa Santiagossa asuva Kaisa Väkiparta.

Helmikuun lopun rajun maanjäristyksen keskuksen lähellä toimii useita Reilun kaupan viinin ja hunajan tuottajia. Osalle tuottajista maanjäristys on aiheuttanut suuria vahinkoja ja jopa kuolonuhreja. Muun muassa Cooperativa Agrícola Vitivinicola de Cauquenesin tuotantotilat ovat vahingoittuneet.

Brasilia on pitkään ollut maailman eriarvoisimpia maita. Presidentti Lula da Silvan kauden talouspolitiikka on vähentänyt köyhyyttä ja lisännyt laskennalliseen keskiluokkaan kuuluvien ihmisten määrän jo puoleen Brasilian väestöstä.

Chile kerää itseään kokoon ainakin 700 ihmisen hengen vieneen maanjäristyksen jäljiltä. Maan keskisosaan syntynyttä kaaosta hillitään ulkonaliikkumiskiellolla ja 10 000 sotilaan voimalla.

Poikkeuksellisia säitä Tyynen valtameren itärannikolle tuova El Niño -sääilmiö ravistelee siihen huonosti varautunutta Perua. Rankkasateet ovat johtaneet useisiin kuolemiin ja tuhonneet tuhansia koteja erityisesti Etelä-Perun Cuscon alueella.

Kiistat Chilen suurimman alkuperäiskansan, mapuche-intiaanien, ja valtion välillä jatkuvat.

Ympäristöjärjestöjen mukaan Belo Monten patohanke uhkaa tuhota suuren osan alueen sademetsistä sekä vaarantaa alkuperäiskansojen selviytymisen.

Venezuelan presidentti Hugo Chávez on ilmoittanut maansa mitätöivän Haitin öljyvelat. Venezuelan päätös on osa Latinalaisen Amerikan valtioyhteisö ALBAn apua maanjäristyksestä toipuvalle Haitille.

Maailman Sosiaalifoorumissa puhunut Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silva syytti rikkaita maita vastuunsa pakoilusta niin Haitin auttamisessa kuin finanssikriisin hoitamisessakin.

Ecuador kääntyi vasemmalle Rafael Correan voitettua presidentinvaalit vuonna 2007. Correa on pysynyt suosittuna talouskriisin koettelemassa maassa - vallan vaihtumisen kolmivuotisjuhlallisuuksiin osallistui sata tuhatta ecuadorilaista.

RCTV-televisiokanavan sulkemisuhka on synnyttänyt opiskelijamielenosoituksissa useissa Venezuelan kaupungeissa. Presidentti Hugo Chávezia vastustavan kanavan tulevaisuus on epävarma.

Perussa monelta ihmiseltä puuttuu henkilöllisyystodistus. Heitä ei siis valtion silmissä ole olemassa, kirjoittaa Leena Honkasalo.

Alkuperäiskansojen oikeuksia ajava Survival-järjestö on luovuttanut brasilialaiselle Yaguarete Porá S.A. -yhtiölle vuoden 2010 "viherpesupalkinnon". Yhtiö raivasi Paraguayssa metsäalueen, jossa asui aiemmin kohtaamaton intiaaniheimo. Asia esitettiin ympäristötekona.

Kolumbian sisällissota osoittaa taas kuumenemisen merkkejä. Kolumbialaisen lehden mukaan FARC-sissiryhmän komentaja on antanut määräyksen valloittaa Kolumbian armeijan kontrolloimia strategisesti tärkeitä kulkureittejä.

Vasemmiston valtakausi päättyi Chilessä, kun oikeiston ehdokas, 60-vuotias miljardööri Sebastián Piñera julistettiin presidentinvaalien voittajaksi. Oikeiston vaalivoitto on poikkeuksellinen Etelä-Amerikassa, missä vasemmisto on ollut vahvoilla koko 2000-luvun.

Bolivia aikoo kansallistaa tämän vuoden aikana maan rautatiet, jotka ovat tällä hetkellä chileläisen ja yhdysvaltalaisen yrityksen hallussa. Aikaisemmin maassa on jo kansallistettu luonnonvara-, telekommunikaatio- ja energia-alan yhtiöitä.

Elokuussa Yhdysvallat ilmoitti avaavansa seitsemän sotilastukikohtaa Kolumbiassa. Lokakuussa Panama myönsi USA:lle neljä uutta sotilastukikohtaa. Nyt Venezuelaa piirittää 13 Yhdysvaltain sotilastukikohtaa sekä sen lentotukialukset ja sotalaivat, kirjoittaa Ignacio Ramonet.