Tiedonhaku: Honduras

Hondurasin vallankaappausta vastustavan kansanliikkeen mielestä tie ulos kriisistä on Hondurasin poliittinen järjestelmän mietittiminen kokonaan uusiksi. Vastarintaliike vaatii maahan nyt kansanäänestystä uuden perustuslakia säätävän kokouksen järjestämisestä.

Brasilian suuurlähetystössä istuva syrjäytetty presidentti Manuel Zelaya pitää käytyjä vaaleja petoksena, valtaosa Latinalaisen Amerikan maista Brasilian, Argentiinan, Chilen ja Venezuelan johdolla ei tunnusta tuloksia.

Hondurasin uudeksi presidentiksi nousee konservatiivien ehdokas Porfirio Lobo. Latinalaisen Amerikan maiden valtioyhteisön ALBAn jäsenmaat ovat kuitenkin tuominneet poikkeustilan vallitessa pidetyt vaalit eivätkä tunnusta vaalitulosta.

"Vaalit hondurasilaisittain" oli Yhdysvalloissa 70-luvulla käytetty ilmaisu vaaleille, joissa juntan valta vahvistettiin näytösluontoisilla äänestyksillä, joita tukahdutettu oppositio ei päässyt häiritsemään. Hondurasin vallankaappajien aseman vahvistava vaali sunnuntaina käydään tähän vanhaan malliin.

Tiedotusvälineiden sulkemiset, laittomat pidätykset ja sotilaiden läsnäolo leimaavat Hondurasia ennen 29.11. pidettäviä vaaleja, joita pidetään yleisesti laittomina.

Yliopisto-opiskelijoiden kampanja sai jättiyhtiö Russell Athleticin perustamaan uuden tuotantolaitoksen ja ottamaan uudelleen töihin 1 200 erotettua vaatetyöläistä Hondurasissa. Työläiset erotettiin tammikuussa vastavetona ammatilliselle järjestäytymiselle.

Kaappajien ja entisen presidentin kannattajien neuvottelut eivät johtaneet sovitun yhteishallituksen muodostamiseen Hondurasissa. Tämän vuoksi Amerikan maiden järjestö OAS ilmoitti, että se ei lähetä vaalitarkkailijoita marraskuun loppun vaaleihin, mikä heikentää entisestään vaalien legitimiteettiä.

Avi Lewisin Al Jazeera-kanavalle tuottamassa dokumentissa mennään Hondurasiin 100 päivää perustuslaillisen kriisin puhkeamisen jälkeen. Yhteiskuntaa jakavat rintamalinjat osoittautuvat syviksi.

Ruotsin LO vaatii ulkoministeri Bildtiltä jyrkempää kantaa väkivaltaisuuksiin. LO edellyttää, että myös EU tehostaa toimintaansa Hondurasin väkivallan lopettamiseksi.

Neuvottelut Hondurasin kaappauskriisin ratkaisemiseksi ovat päättyneet umpikujaan. Roberto Michelettin johtama juntta ei antanut määräaikaan mennessä vastaustaan ehdotukseen presidentin Manuel Zelayan valtaanpalauttamisesta.

Suomen Pakolaisavun puheenjohtaja Thomas Wallgren osallistui ihmisoikeusdelegaation matkalle Hondurasiin ja kohtasi maan epävakaasta poliittisesta tilanteesta kärsineitä ihmisiä. "Pakolaiset ovat useimmiten tavallisia ihmisiä, kuten sinä ja minä. He eivät ole valinneet pakolaisuuttaan", hän toteaa.

Hondurasin syrjäytetty presidentti Manuel Zelaya ilmoitti olevansa valmis joihinkin myönnytyksiin, jotta kymmenen Amerikan maan alkamassa olevat neuvottelut Hondurasin tilanteen ratkaisemiseksi voivat edistyä.

Öisin Hondurasiin laskeutuu pelko. Silminnäkijät kertovat pidätyksistä sekä poliisin ja armeijan väkivallasta siviilejä kohtaan.

Muutama tunti sen jälkeen kun Hondurasin syrjäytetty presidentti Manuel Zelaya eilen palasi maahan, sotilaiden tukema hallitus aloitti hyökkäyksen presidentin kannattajia vastaan. Väkivalta alkoi, kun tuhannet ihmiset kokoontuivat tukemaan Zelayaa Brasilian suurlähetystön eteen Tegucigalpassa.

Jännitteet lisääntyvät Hondurasissa, kun vallankaappauksella vallasta syösty presidentti Manuel Zelaya palasi maahan tavoitteenaan palauttaa laillinen hallinto. Zelayan asemapaikkana maan pääkaupungissa Tegucigalpassa on Brasilian suurlähetystö.

Hondurasin syrjäytetty presidentti Manuel Zelaya syyllistyi kolmeen "kuolemansyntiin", kirjoittaa Maurice Lemoine Le Monde diplomatique -lehdessä. Zelaya rikkoi välinsä maan poliittis-taloudellisen eliitin kanssa, nosti minimipalkkaa ja liittyi Alba-sopimukseen, Bolivaariseen vaihtoehtoon Amerikoille.

Kansainvälinen valuuttarahasto ei myönnä Hondurasille lisärahoitusta ennen kuin neuvottelut siitä, onko Hondurasin hallitus laillinen, on saatu päätökseen. Hondurasin vallankaappauksen vastustajien mielestä uudet lainat ovat laittomia, eikä laillisen hallituksen tule valtaan palattuaan vastata niistä.

Presidentti Barak Obaman hallituksen pitäisi käyttää taloudellisia pakotteita Hondurasia kohtaan, sillä Yhdysvaltoja pidetään ainoana valtiona, joka kyknee palauttamaan demokratian Hondurasiin. Hondurasin viennistä suuntautuu 70 prosenttia Yhdysvaltoihin.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Hondurasissa ei ole tällä hetkellä edellytyksiä vapaille vaaleille. Järjestöjen mukaan vallankaappaukseen kytkeytyvät ihmisoikeusloukkaukset jatkuvat, eikä kaikkien kansalaisten äänestysoikeuden turvaamisesta ole takeita.

Hondurasissa vallan kaapannut väliaikaishallitus aikoo järjestää presidentinvaalit marraskuussa. Kaappausta vastustava kansanliike jatkaa protesteja ja vaatii presidentti Manuel Zelayan palauttamista virkaansa.