Tiedonhaku: oikeus ja rikos

Hyökkäyksessä kehitysyhteistyöjärjestö World Visionin toimistoon Mansehrassa Pakistanissa menehtyi kuusi järjestön pakistanilaista työntekijää. Lisäksi kahdeksan työntekijää on loukkaantunut ja heistä neljä on vakavasti loukkaantuneena sairaalassa.

Hadižat Gatajeva ei saa turvapaikkaa Suomesta. Gatajeva haki miehensä kanssa Suomesta turvapaikkaa lokakuussa 2009. He pyysivät suojaa Liettuan viranomaisten heihin kohdistamaa vainoa vastaan. Äärimmäisenä pelkona on palautus Tšetšeniaan.

Yli 60 prosenttia suomalaisista sanoo luottamuksensa oikeuslaitoksen kykyyn kohdella raiskauksen uhreja oikeudenmukaisesti olevan vähäinen tai olematon, kertoo Amnestyn Suomen osaston selvitys. Kyselyyn osallistui yli 1 600 ihmistä.

Noidaksi julistetaan usein yksin asuvia naisia, jotta heidän maansa ja muu omaisuutensa voidaan anastaa. Noidaksi leimattua odottaa nöyryytys, karkotus tai pahimmassa tapauksessa kuolema. Vainoajat ovat usein uhrin omia miespuolisia sukulaisia.

Tuoreen Attacks on the Press -raportin mukaan Filippiinit, Somalia, Irak ja Pakistan olivat vuonna 2009 vaarallisimmat maat toimittajille. Eniten toimittajia vangittiin Kiinassa, Iranissa, Kuubassa Ja Eritreassa.

Namibiaa kauhistuttavat tapaukset, joissa HIV-positiivisia naisia on steriloitu synnytyksen yhteydessä ilman heidän suostumustaan. Kymmenkunta naista on nyt haastanut valtion oikeuteen. Uusia tapauksia paljastuu koko ajan lisää.

Poliisin tilastojen mukaan viharikokset lisääntyvät ja moni tapaus jää raportoimatta. Viharikoksien vähentäminen vaatii asiantuntijan mukaan avointa keskustelua ja aktiivista puuttumista rasismiin.

Groznyin enkelinä tunnetuksi tullut Hadizhat Gatajeva ja hänen miehensä Malik Gatajev hakevat turvapaikkaa Suomesta, koska he kokevat joutuneensa Liettuassa vainotuksi. Gatajevit pidätettiin 6.1. eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella.

Meksikon presidentti Felipe Calderónin kolme vuotta sitten käynnistämä täysimittainen huumesota on vaatinut jo 15 000 kuolonuhria ja johtanut lukemattomiin ihmisoikeusloukkauksiin. Yhdysvallat osallistuu huumesodan rahoitukseen ja toteuttamiseen Plan Mexicona tunnetun turvallisuusyhteistyön nimissä.

Amnesty vaatii Sichuanin maanjäristyksen uhreja puolustaneen Huang Qin välitöntä vapauttamista. Qi tuomittiin kolmeksi vuodeksi vankeuteen ”valtionsalaisuuksien laittomasta hallussapidosta” oikeudenkäynnissä, johon Qin asianajajat lyhyen varoitusajan vuoksi eivät ehtineet paikalle.

Homoseksuaalit uhkaavat muuttua henkipatoiksi Ugandassa, jos maan parlamentin käsittelyyn lokakuussa tullut laki hyväksytään.

EU:n ja Venäjän huippukokouksen alla Amnesty vaatii EU:ta ottamaan voimakkaasti kantaa venäläisten ihmisoikeusaktivistien murhiin. Amnesty kehottaa unionia pyytämään Venäjältä lisätietoja murhatutkimusten etenemisestä.

Kahden nuoren pojan äiti Janaina voi nukkua yönsä rauhassa Jacarezinhossa, yhdessä Rio de Janeiron väkivaltaisimmista faveloista eli hökkelikylistä. Rauhan takaa huumemafia.

Jevgeni Sekatšov päätyi itsemurhaan jouduttuaan kidutuksen ja raiskauksen kohteeksi venäläisessä vankilassa. Kidutus on Pietarin alueen vankiloissa yleinen keino kurittaa vankeja ja kiristää heiltä rahaa. Nyt kidutuksia on alettu tutkia, mutta oikeuden toteutuminen on epävarmaa.

Arizonasta saattaa tulla ensimmäinen Yhdysvaltain osavaltio, missä laittoman siirtolaisen pelkkä olemassaolo tulkitaan rikokseksi.

Naisiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on Kolumbiassa ase, jota käyttävät kaikki pitkän sisällissodan osapuolet, avustusjärjestö Intermón Oxfam raportoi.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) syyttäjä ryhtyy tutkimaan syyskuun lopussa Guinean turvallisuusjoukkojen opposition mielenosoitukseen tekemää hyökkäystä, jossa kuoli yli 150 ihmistä.

Afganistan on hyväksymässä lakia, joka antaa naisille mahdollisuuden haastaa pahoinpitelevän aviomiehen oikeuteen. Ihmisoikeusaktivistit kiittelevät lakia tärkeänä askeleena tasa-arvotaistelussa.

Nepalin hallitus on suostunut YK:n painostuksesta aloittamaan tutkimukset katoamisista, jotka tapahtuivat verisessä sisällissodassa maolaiskapinallisia vastaan. 10-vuotisessa konfliktissa kuoli yli 16 000 ihmistä.

Amnesty Internationalin raportin mukaan entisen Jugoslavian sodissa tuhannet seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneet naiset ja tytöt elävät Bosnia-Hertsegovinassa yhä syrjittyinä. Sotien päättymisestä on kulunut 14 vuotta, mutta uhrit eivät ole saaneet asianmukaista terveydenhuoltoa, eivätkä korvauksia.