Tiedonhaku: henkilömiinat

”Asiat eivät muutu paremmiksi pelkästään sillä, että jätämme ne huomiotta,” sanoo Geneva Call -järjestön tutkija Anki Sjöberg. Järjestö pyrkii neuvottelemaan aseellisten ryhmittymien kanssa humanitaaristen normien noudattamisesta. Miinat kieltävään sopimukseen on liittynyt jo 39 aseellista ryhmittymää.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) on järkyttynyt Yhdysvaltain presidentin Barac Obaman hallinnon päätöksestä jättäytyä henkilämiinat kieltävän sopimuksen ulkopuolelle. HRW:n mukaan päätöksestä puuttuu näkemys, myötätunto sekä terve järki.

Henkilömiinojen tuotanto, kauppa ja käyttö ovat dramaattisesti vähentynyt ja noin 3 200 neliökilometriä maata on raivattu sen jälkeen, kun henkilömiinat kieltävä sopimus astui voimaan.  Suomi on yhä sekä miinat että rypäleaseet kieltävien sopimusten ulkopuolella.

Irakissa on sotien jäljiltä yli 20 miljoonaa henkilömiinaa ja 2,7 miljoonaa rypälepommin räjähdettä, eikä maalla tule olemaan vielä pitkiin aikoihin varaa miinojen raivaamiseen, varoittavat YK:n kehitysohjelma UNDP ja UNICEF raportissaan.

Libanonin sodan aikana Israel pudotti rypälepommeja eteläiseen Libanoniin. Nyt YK:n miinanraivaajat ovat siivonneet maasta noin 190 000 räjähtämätöntä tytärammusta.Rahapula uhkaa kuitenkin estää työn jatkamisen, vaikka vielä arviolta 12 miljoonaa neliömetriä miinojen täyttämää maata on raivaamatta.

Libanonin maanviljelijöiden ja lasten turvallisuus on vaarassa räjähtämättömien rypälepommien vuoksi, kertoo UNDP. Miinanraivaus on kolme vuotta Israelin ja Libanonin välisen sodan päättymisen jälkeen yhä kesken.

Norjan valtiovarainministeriö on poistanut amerikkalaisen Textr Lnc:n valtion eläkerahaston sijoituskohteista, sillä yritys valmistaa rypäleaseita. Eläkerahaston sijoituskohteista on poistettu jo yhdeksän rypäleasevalmistajaa

Intian ja Pakistanin kiistan keskipisteenä oleville Jammun ja Kashmirin alueille on kylvetty runsaasti miinoja. Maat eivät ole sitoutuneet miinat kieltävään Ottawan sopimukseen.

Suomi ei ollut niiden sadan valtion joukossa, jotka allekirjoittivat Oslossa historiallisen sopimuksen, jonka tavoitteena on puuttua rypäleaseiden aiheuttamiin vakaviin humanitaarisiin ongelmiin.

Yli 20 000 ihmistä on yhä paossa alueelta eikä väitteitä sotarikoksista ole selvitetty puolueettomasti, Amnesty International sanoo. Konfliktialueella on myös edelleen paljon räjähtämättömiä rypäleammuksia.

Kansainvälinen rypäleasekampanja on pettynyt Suomen hallitukseen linjaukseen jättäytyä rypäleasekieltosopimuksen ulkopuolelle. Rauhanjärjestöt vaativat eduskuntaa ottamaan asiassa ohjat käsiinsä.

Laos on joutunut kärsimään rypäleammuksista eniten maailmassa, joten se ponnistelee saadakseen muut Kaakkois-Aasian maat niiden kieltämisen taakse.

Suomen Punainen Risti, Suomen Unicef ja Kirkon Ulkomaanapu vetoavat ulko- ja turvallisuuspoliittiselle ministerivaliokunnalle suunantussa yhteisessä kannanotossaan rypäleaseiden kieltämisen puolesta.

Ryhmä libanonilaisia ja kansainvälisiä miinanraivaajia on palkittu arvostetulla Nansenin ihmisoikeuspalkinnolla. Ryhmän ansiosta miljoona libanonilaista voi palata kotiinsa turvallisesti.

Yhdessä maailman miinoitetuimmista maista ansojen purkutyöt etenevät YK:n mukaan kiitettävällä vauhdilla. Puolessa vuodessa on poistettu lähes 40 000 maamiinaa.

Talebanit ja Afganistanin armeija taistelivat kesäkuun alussa Arghandabin alueella Kandaharin maakunnassa. Taistelut ovat rauhoittuneet, mutta alueelta evakuoitujen asukkaiden kotiinpaluu on mahdollista vasta sen jälkeen, kun Talebanien asettamat miinat on raivattu.

Taavi Vartian dokumentti "After the Blood Diamonds" kuvaa sodasta toipuvan Sierra Leonen ihmisten unelmia paremmasta tulevaisuudesta. Tänä vuonna valmistuva ja televisiossa esitettävä elokuva on tehty yhteistyössä Suomen Pakolaisavun kanssa.

Angolassa talous kasvaa, ulkomaiset suuryritykset koputtelevat ovella ja avustusjärjestöt tekevät lähtöä. Miinanraivaajat jäävät kuitenkin maahan, sillä 27-vuotisen sisällissodan jälkeen maaston puhdistaminen kestää pitkään.

Angola on yhä yksi maailman miinoitetuimmista valtioista. Miinanraivaus kuitenkin etenee ja sen ansiosta on mahdollista useiden vuosikymmenten jälkeen matkustaa turvallisesti 250 kilometriä sisämaahan.

Viime vuonna miinoja raivattiin maailmassa enemmän kuin koskaan. Silti miinauhrien määrä lisääntyy jatkuvasti, todetaan Landmine Monitorin raportissa 2006. Vuonna 2005 miinoja raivattiin maailmassa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta kansainvälinen tuki humanitääriseen miinatoimintaan on laskenut ensimmäistä kertaa.