Tiedonhaku: velka

Nopean talouskasvun aikana uskotaan, että kehitys jatkuu keskeytyksettä hamaan tulevaisuuteen saakka. Kovasta uskosta huolimatta – tai siitä johtuen – kuplat ovat kuitenkin puhjenneet yksi toisensa jälkeen aiheuttaen syviä taloudellisia kriisejä ympäri maailmaa. Tällä hetkellä ikuisesta kasvusta haaveillaan Kiinassa.

Pääsyyllisiä taloustaantumaan olivat pankit ja niitä valvovat viranomaiset. Mikäli tätä ei nähdä, käynnistyy varjopankkijärjestelmä kohta uudestaan. Näin arvelee taloustieteen professori Markus Jäntti verkkokolumnissaan.

Tämän viikon perjantaina Iso-Britannian parlamentissa käynnistyy toinen käsittely kansanedustaja Andrew Gwynnen lakiehdotuksesta kehitysmaiden velkojen helpottamisesta. Gwynnen esityksen on allekirjoittanut 200 kansanedustajaa ja sillä on sekä hallituksen että velkakamopanjoiden tuki.

Vanhat riidat unohtuivat kun Dominikaaninen tasavalta omistautui naapurimaan hädälle. Haitin rajanaapuri oli maajäristyksen jälkeen ensimmäinen avuntarjoaja, vaikka valtioiden välit olivat aiemmin kireät.

Eurooppalaiset velkakampanjat vetoavat tänään Kanadassa kokoontuviin G-7 maiden valtiovarainministereihin, jotta kansainvälisten rahoituslaitosten Haitille myöntämät velat mitätöitäisiin. Haitin velat kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) ovat 250 miljoonaa dollaria.

Briannian Jubilee-kampanja pelkää Kansainväsen valuuttarahaston (IMF) perääntyvän lupauksestaan mitätöidä Haitin velat. Alkuviikosta Montrealissa pidetyssä avustajien kokouksessa oli keskusteltu ainoastaan velkojen maksun jäädyttämisestä viiden vuoden ajaksi.

Kehitysmaiden velkojen anteeksiantoa ajava Jubilee Debt Campaign on kritisoinut kansainvälistä valuuttarahastoa IMF:ää uusien lainojen antamisesta Haitille aikana, jolloin maa tarvitsisi suoraa apua. Liike vaatii Haitin jäljellä olevan velan anteeksi antamista.

Yli vuosikymmenen jatkunut köyhien pienviljelijöiden itsemurha-aalto on seurausta muutoksissa Intian maatalouspolitiikassa, joka ympäristöaktivisti Vandana Shivan mukaan on johtanut pienviljelijät toivottomaan velkakierteeseen.

Kongressin molempien puolueiden johtajat ovat esittäneet köyhien maiden velkahelpotuksen laajentamista. Yhdysvaltojen Jubilee-verkosto pitää kongressin esitystä tervetulleena, koska kansainvälinen talouskriisi koskettaa kipeimmin kehitysmaita.

Yhdysvalloissa yritetään suitsia korppikotkiksi kutsuttuja rahoitusyhtiöitä. Ne ostavat halvalla kehitysmaiden lainoja ja karhuavat velallisilta oikeusteitse moninkertaisia voittoja.

Islannin parlamentti haluaa sitoa talouskriisin aiheuttamien velkojen takaisinmaksun maan talouskasvuun. Velkojen maksu olisi korkeintaan kuusi prosenttia maan bruttokansantuotteen kasvusta vuoteen 2008 verrattuna.

Viime viikolla Ecuador julisti tarkastuksen jälkeen suuren osan maalle vuosikymmenien aikana kerääntyneestä velasta mitättömäksi. Ecuadorin esimerkki innostaa muita Latinalaisen Amerikan maita - Brasiliassa muodostetaan jo korkean tason ryhmää maan oman velkataakan tarkastamiseksi.

Joka päivä maailman köyhimmät valtiot maksavat maailman rikkaimmille valtioille miljoonia dollareita vanhoista veloistaan. Jubilee-kampanjan mukaan köyhimpiä maita uhkaa uusi velkaloukku, jos länsimaat eivät ryhdy toimiin velkojen mitätöimiseksi.

Sadat tuhannet Burman viimevuotisesta hirmumyrskystä selvinneet tarvitsevat yhä apua kansainväliseltä yhteisöltä, avustusjärjestö Oxfam sanoo. Satonsa menettäneet maanviljeljiät ovat pahoissa veloissa.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF lakkaa asettamasta lainoilleen ehtoja, joiden mukaan lainaa saavien maiden on edettävä julkisen talouden keventämisessä. IMF ei kuitenkaan ole luopumassa talouden yksityistämisvaatimuksistaan.

Köyhät maat ajautuvat yhä pahempiin velkoihin ilmastolainojen vuoksi, varoittavat ympäristö- ja kehitysjärjestöt. Maailmanpankki on tarjonnut kehitysmaille rahoitusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, mutta rahoitus koostuu suurelta osin lainoista, joita mailla on jo ennestäänkin.

Heikoimmat valtiot ja köyhimmät ihmiset uhkaavat pudota yhä pahemmin kehityksestä, jonka määränpäänä tulisi olla köyhyydestä ja riippuvuudesta irtautuminen, kirjoittaa Kepan kehityspoliittinen sihteeri Matti Ylönen.

Useat kauppaketjut ovat jo joitakin vuosia valmistelleet siirtymistä kassattomiin myymälöihin. Kärjessä ovat edenneet vähittäiskaupan jättiyhtiöt yhdysvaltalainen Wal-Mart ja saksalainen Metro.

YK:n kehitysrahoitushuippukokous toi vain laihoja tuloksia kehitysmaille. Neuvotteluissa otettiin takapakkia esimerkiksi velkaongelman hoitamisessa, eikä kehitysmaiden sananvaltaa talousasioissa sitouduttu kasvattamaan merkittävästi.

Ecuadorin päätös julistaa iso osa ulkomaanvelastaan laittomaksi ja mitättömäksi kerää tukea kansalaisyhteiskunnasta ympäri maailman. Ecuadorin velkaantuminen on lähtöisin sotiladiktatuurin ajalta 70-luvulta.