Tiedonhaku: informaatioteknologia

Kännykkäverkko kampitti käyttäjänsä Iranin tukahdutetussa kansannousussa. Voima-lehden Fifi-verkkolehti sai käsiinsä valvontajärjestelmän, jonka Nokia Siemens Networks myi Iraniin. Miten se liittyy suomalaisten omiin mobiililaitteisiin?

OneWorld Foundation-India ja Rajasthanin osavaltio ovat sopineet e-SANCHAR -nimisen tietokonesovelluksen käyttöönotosta. Muun muassa hindin kielistä tekstiä puheeksi kääntävä e-SANCHAR mahdollistaa sen, että lukutaidottomatkin saavat tietoa hallinnon päätöksistä.

One Laptop Per Child -hanke kohautti aikoinaan sadan dollarin läppäreillä, joskin hinta-arvio osoittautui ylioptimistiseksi. Seuraava askel kehitysmaiden lasten tietokoneistamisessa on 75 dollarin kosketusnäyttökone.

Pakistania viime kuukausina ravistelleen väkivallan pelko varjosti vuotuista Eid al-Adha -uhrijuhlaa, jota vietetään Mekan pyhiinvaelluksen päätyttyä. Viranomaiset pelkäsivät ääri-islamistien tekevän lisää terrori-iskuja, ja moskeijoiden turvatoimet kiristettiin äärimmilleen.

Burman hallinnollisessa pääkaupungissa Naypyidawissa ei ole ollut televiestintäpalveluja "turvallisuussyistä", mutta nyt kännykät on viimein sallittu. Asukkaiden on kuitenkin vaikea saada liittymiä, koska hinnat ovat korkeat.

Teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välistä tieto- ja viestintäliikenteen välistä eroa on nimitetty digikuiluksi. Sen kaventaminen nauttii laajaa kannatusta, mutta erityisesti Afrikan osalta tilanne näyttää synkältä.

Kännykkäsi todellinen hinta? –kampanja pureutuu elektroniikkateollisuuden käyttämien mineraalien alkuperään. Kannettavan elektroniikan akuissa käytettävistä mineraaleista valtaosa on peräisin Kongon aseellisten ryhmien hallussaan pitämistä kaivoksista.

Tutkimusraportin mukaan elektronisten laitteiden, kuten kännyköiden ja kannettavien tietokoneiden, valtava menekki maailmassa pitää yllä seksuaalista ja muuta väkivaltaa Kongon demokraattisessa tasavallassa.

Devex.com yhdistää kehitysyhteistyön asiantuntijat, rahoittajat ja erilaiset hankkeet Facebookin tutuksi tuomin keinoin. Netin yhteisöpalveluiden tapaan toimivalla sivustolla on jo yli 100 000 kehitysyhteistyön ammattilaisen profiili.

Saadaanko uusi teknologia palvelemaan kehitystä? Taloustieteilijä Jeffrey Sachs uskoo, että kännyköiden räjähdysmäinen leviäminen tekee köyhyyden kitkemisestä entistä realistisempaa toimintaa. Kännyköillä vähennetään esimerkiksi maaseudun köyhien kylien eristäytyneisyyttä.

Matkapuhelin on villinnyt köyhän keskiamerikkalaisen El Salvadorin: kännyköitä on yhtä tiheässä kuin Suomessa.

Aiemmin ihmiset muualla maailmassa saattoivat menettää työnsä, koska se ulkoistettiin Intian Bangaloreen, mutta nyt potkuja satelee jo sielläkin. Vähintään 50 000 työpaikan ennustetaan katoavan tämän vuoden ensipuoliskolla.

Matkapuhelinvalmistajia ja -operaattoreita kannustetaan lisäämään harvinaisia kieliä kännyköihin. Uhanalaiset kielet voivat olla pelastettavissa, jos niiden kirjoitettu käyttö jatkuu - esimerkiksi tekstiviesteissä.

Intialaiset Linux-levittäjät pitävät avoimen lähdekoodin ohjelmistoja parhaana ja edullisimpana keinona tuoda Intian miljardi ihmistä IT-aikaan.

Kannettava tietokone jokaiselle lapselle -projektia pilotoidaan Nepalissa. Nouseeko koulutuksen taso, vai olisiko raha kannattanut sittenkin sijoittaa luokkahuoneisiin ja opettajiin?

Laajalle levinnyt matkapuhelimien käyttö on tehostanut viljamarkkinoita ja laskenut ruoan hintaa maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Nigerissä.

Intia on hukkumassa vanhoihin tietokoneisiin, kännyköihin ja tulostimiin. Ympäristöliike vaatii tiukempia lakeja elektronisen jätteen käsittelystä.

Equal Dreams -musiikkiverkkokauppaan kuuluvan Equal Aid -ominaisuuden avulla muusikko voi lahjoittaa osan myyntituotoistaan hyväntekeväisyyteen Amnestylle, Pelastakaa Lapset ry:lle tai World Visionille.

YK:n ympäristöohjelma UNEP (United Nations Environment Programme) on julkaissut aloitteen, joka mahdollistaa tietokoneenkäyttäjien virtuaalivierailut ilmastonmuutoksesta ja muista ihmisen toimista kärsiviin kohteisiin maapallolla.

Pekingin olympialaiset päättyivät sunnuntaina. Haastattelussa Amnesty Internationalin Suomen osasto puheenjohtaja Jussi Förbom, joka on tarkkaillut Kiinan kiisteltyä ihmisoikeustilannetta blogissaan yli vuoden.