Tiedonhaku: kulttuuri

Helsingin Vuosaaressa toimiva sirkuskoulu Cirkossa käy lapsia kaikilta maailman mantereilta Australiaa lukuun ottamatta. ”Kun erilaisista taustoista tulevat lapset kohtaavat toisensa sekalaisessa ryhmässä, he voivat tukea toisiaan eri tavoin”, sanoo Riikka Åstrand, yksi koulun perustajista.

Sadat perheet ovat menettäneet kotinsa, kun Luxorin kaupunki kaivaa esiin muinaista sfinksikatua uudeksi matkailunähtävyydeksi. Häädetyt perhet väittävät saaneensa luvattua pienempiä korvauksia.

Turkin hallituksen pyrkimykset lopettaa jopa 20-miljoonaisen alaviittivähemmistön syrjintä uhkaavat kilpistyä sunnien uskonnollisen johdon vastahankaan.

Worldwatch-instituutin Maailman tila 2010 -raportti tarkastelee keinoja muuttaa nykyistä kulutuskeskeistä kulttuuria. Optimistinen teos uskoo ihmiskunnan mahdollisuuksiin korjata kurssia ennen kuin on liian myöhäistä.

Bo, yksi maailman vanhimmista kielistä, kuoli sukupuuttoon, kun sen viimeinen puhuja Boa Sr kuoli. Sr oli kotoisin Intian valtamerellä sijaitsevilta Andamaanien saarilta, joiden kielet saattavat olla jopa 70 000 vuotta vanhoja. Moderni aika uhkaa kuitenkin alkuperäiskansoja.

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on käynnistämässä kampanjaa, jolla se pyrkii suojelemaan Haitin arvokasta kulttuuriperintöä. Muun muassa museoiden ja kirkkojen taidekokoelmat ovat maanjäristyksen jälkilöylyissä alttiita varastelulle ja kaupittelulle.

Plan Suomi julkaisee oppimateriaalin, jonka avulla koululaiset voivat tehdä rap-kappaleita itselleen tärkeistä asioista. Musiikinopettaja Elina Kannoston mukaan nuoret ovat avoimia samastumaan
muihin kulttuureihin, jos he saavat ensin kirjoittaa omasta elämästään
ja kokea tulevansa kuulluiksi.

Kunniakulttuureissa suvun mainetta varjellaan kaikin keinoin, pahimmillaan jopa väkivaltaa käyttäen. Maahanmuutossa viranomaisten haasteena on tunnistaa kunniaväkivalta ja keksiä keinot sitä vastaan.

Helsingin dokumenttielokuvafestivaali Docpoint tarjoaa tänä vuonna erityisesti maahanmuuttoon ja kulttuurisiin rajoihin liittyviä dokumentteja. 26.–31.1. pidettävän festivaalin dokumentit kertovat monesti vaietuista aiheista, kuten köyhyydenvastaisen taistelun ja kansainvälisen kaupan epäkohdista.

Kotona valmistettu perinteinen chicha-olut on tunnettu kautta Latinalaisen Amerikan inkakulttuurin ajoista lähtien. Kolumbiassa siitä on tullut nyt nuortenkin suosikki.

Parhaassa tapauksessa menestys television uudessa kauneuskilpailussa pelastaa osanottajan hengen. Kilpailijat nimittäin sattuvat olemaan lampaita.

Maailmanparantajan ajanhallintaväline numero yksi, Solidaarisuuskalenteri, on taas julkaistu. Ensi vuoden allakassa on tuttuun tapaan viikkojen ja kuukausien lisäksi myös kirjoituksia, sitaatteja ja tietoiskuja sekä tapahtumatietoja.

Kansainvälinen ja liikkuva "luova luokka" karttaa Helsinkiä. SixDegrees-lehti listaa 7+1 syytä, miksi koulutetut maahanmuuttajat eivät viihdy Suomen pääkaupungissa.

Eteläafrikkalainen Heath Nash muotoilee käytetyistä muovipulloista näyttäviä designtuotteita. Nash kutsuu kokoelmaansa nimellä Other People's Trash: muiden ihmisten roskasta voi syntyä ainutlaatuinen aarre.

"Tanssi on minun aseeni ja minun on pakko uskoa sen voimaan”, sanoo mosambikilainen koreografi Maria Helena Pinto. Pinto haluaa herättää ihmisten tietoisuuden tanssin avulla.

Lama ja sadesää eivät lannista Faces-etnofestivaalien festivaalijohtaja Börje Mattsonia. Mattsonin visioissa tulevina vuosina Faces-festivaaleja järjestetään ympäri maailmaa.

Keskiviikkona 29.7. alkavasta Faces Etnofestivalista saa esimakua jo edeltävänä viikonloppuna 25.7. Esplanadin puistossa. Esiintyjinä ovat intiaanimusiikkia soittava Wabanag sekä mustan musiikin mikkimies C-star.

Zimbabwelaiskirjailija Shimmer Chinodya uskoo talouskriisissä ja diktatuurissa kamppailevan Zimbabwen valoisampaan tulevaisuuteen. Hän ohjaa nuoria kirjoittajia työpajoissa ja osallistuu politiikkaan kynällään. Kansalaisjärjestöillä on maassa kuitenkin tukalat ajat.

Namibialaiset taidekäsityöläiset vierailivat viime viikolla Suomessa pitämässä lapsille käsityöpajaa. ”Opetamme työpajoissa, miten erilaisia paikallisia
kierrätysmateriaaleja voi hyödyntää käsitöissä ja miten siitä voi saada
toimeentulon”, kertoo taiteilija Samwel Kamati.

Eteläafrikkalainen Vonani Bila kokee runot luonnollisena tapana vaikuttaa, eikä hän enää osaa sanoa kumpi oli ensin: poliittinen aktivismi vai runous. Bilan kirjoittaa suoria ja kaunistelemattomia kuvauksia Etelä-Afrikan köyhän maaseudun oloista.