YK:n ilmastokokouksissa sovitut puhtaan kehityksen mekanismit ja
päästökauppa ovat saaneet innostuneen vastaanoton eri puolilla Aasiaa.
Järjestöt ja tutkijat varoittavat kuitenkin päästökaupan vaaroista.
Kehittyvät maat ovat tulossa mukaan ilmastotalkoisiin. Varsinkin suuret
maat kuten Brasilia, Meksiko ja Etelä-Afrikka osoittivat YK:n
ilmastokokouksessa Poznanissa olevansa valmiita metsien suojeluun ja
päästövähennyksiin.
Selvitykset Intian, Meksikon ja Kaakkois-Aasian vähähiilisistä kehityspoluista ovat lupaavia. Kehitysmaat pystyvät kasvattavat taloutta ja hyvinvointia kasvattamatta merkittävästi päästöjään, mutta tähän ne tarvitsevat rikkaiden maiden tukea.
EU-maat näyttävät saavuttavan Kioton pöytäkirjan
päästövähennystavoitteen. Viidentoista
“vanhan” EU-maan tavoite on 8 %
päästövähennys vuotuisissa päästöissä verratuna vuoden 1990
lähtötasoon vuoteen 2012 mennessä.
Poznanin ilmastokokouksesta kantautuvien kommenttien mukaan uuden ilmastosopimuksen solmiminen aikataulun mukaisesti ensi vuonna Kööpenhaminassa näyttää yhä epätodennäköisemmältä. Maailmanlaajuinen taantuma ja Yhdysvaltojen hallinnon vaihdosprosessi hidastavat neuvotteluintoa.
Brasilia asettaa tavoitteekseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 70 prosentilla seuraavan kahdeksan vuoden aikana. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää metsäkadon roimaa hillitsemistä.
Palmuöljyn tuottajahintojen lasku on ajamassa pienviljelijät ahtaalle
Malesiassa ja Indonesiassa. Hinta saattaa kuitenkin lähteä nousuun, jos
biodieselin tuotanto kasvaa nopeasti.
Teollisuusmaat, EU mukaan lukien, vaikuttavat tulleen kokoukseen ilman
mitään uusia esityksiä päästötavoitteista, teknologiayhteistyöstä tai
rahoituksesta, kirjoittaa YK:n Poznanin ilmastokokouksesta Kaisa Kosonen.
Poznanin kokous on tärkeä välietappi matkalla kohti Kööpenhaminaa ja joulukuuta 2009, jolloin neuvottelut Kioton pöytäkirjan jatkosopimuksesta on määrä saada valmiiksi.
Jos globaali etelä seuraa kapitalistisia kasvun askelia pohjoisen
mallin mukaan, seuraa ekologinen Harmageddon, Walden Bello kirjoittaa.
Ilmastonmuutos on uhkan lisäksi mahdollisuus toteuttaa kauan
lykättyjä talouden uudistuksia.
Joukko suomalaisia kehitys- ja ympäristöjärjestöjä vetoaa suomalaisiin
päättäjiin, että Suomi puhuisi määrätietoisesti oikeudenmukaisemman
kansainvälisen ilmastosopimuksen puolesta.
Tuulivoimalla voitaisiin kattaa reilu 12 % maailman sähköntuotannosta
vuonna 2020 ja jopa kolmasosa vuonna 2050, jos uusiutuvaan energiaan
panostaminen todella otettaisiin energiapolitiikan tärkeimmäksi
tavoitteeksi, raportti sanoo.
Nykyinen maailman energiantuotanto on kestämättömällä pohjalla niin
taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ympäristönkin kannalta, toteaa
International Energy Agency vuosiraportissaan.
75 prosenttia maailman kalastusalueista ollaan kalastamassa tyhjiksi, kirjoittaa ympäristöasiantuntija Lester Brown. Ratkaisuksi ongelmaan hän esittää kalastustukiaisten lopettamista ja rahojen käyttämistä merten suojelualueisiin.
Ecuadorin uudessa, syyskuussa hyväksytyssä perustuslaissa määritellään
ihmisen ja luonnon suhde ensimmäistä kertaa niin päin, että
ekologinen hyvinvointi on inhimillisen elämän perusta.