Tiedonhaku: meret

Kalat, katkaravut ja hummerit ovat katoamassa Orinocon kylän vesiltä. Syynä on ylikalastus, jonka syynä taasen on köyhyys - väestö kasvaa nopeasti ja tuloja saadaan vain kalastuksesta. Kalastajien tulisi noudattaa sääntöjä ja jättää pienimmät kalat mereen.

Ensi vuonna 65 vuotta täyttävät Tove Jansonin Muumi-hahmot osallistuvat kamoanjointiin, jonka tavoitteena on muun muassa Itämeren rehevöitymisen estämiseen. Juhlavuoden käynnistää internetiin avattu joulukalenteri, jonka luukkujen takaa paljastuu erilaisia Muumi-tehtäviä.

Malediivien presidentti Mohamed Nasheed toivoo, että ilmastonmuutokselle haavoittuvimmat maat näyttävät esimerkkiä rikkaille maille. Nousevan meriveden uhkaama maa aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2020 mennessä.

Pohjoisten alueiden lämpeneminen ei ole vain paikallinen ongelma, vaan sen seurauksista kärsivät ihmiset eri puolilla maapalloa, varoittaa WWF. Jäätiköiden sulaminen lisää esimerkiksi makean veden virtaamista valtameriin ja lämmittää merivettä.

WWF:n kolmannen Itämeri-barometrin mukaan rantavaltioilta puuttuvat yhä sekä suunnitelmat että hallinnolliset rakenteet menestykselliseen Itämeren suojeluun. Saksassa asiat on hoidettu parhaimmin. Suomi sijoittuu samalle viivalle Ruotsin, Tanskan ja Puolan kanssa.

Monien Itämeren satamien kyky ottaa vastaan aluksien jätevesiä on riittämätön, toteaa WWF. Kaupungit ja satamien omistajat saavat miljoonatuloja risteilyturisteista, mutta monet laivat pumppaavat jätevetensä yhä suoraan Itämereen.

Euroopan unionin komission Itämeri-strategian tavoitteena on puhdas Itämeri sekä vauras, vetovoimainen ja turvallinen Itämeren alue, missä käytetään luonnonvaroja ekologisesti kestävällä tavalla. WWF:n mukaan Itämeren maiden hallitusten pitää ehdottomasti tarttua strategian tarjomaan mahdollisuuteen.

Egyptin valtion tuloihin syntyy tänä vuonna tuntuva lovi, kun Suezin kanavan käyttäjämaksut kutistuvat. Talouskriisi on vähentänyt kuljetuksia, minkä vuoksi kanavatulojen ennustetaan vähenevän viidenneksellä.

Kaakkois-Aasian koralliriutat ovat nopeasti pienenemässä, varoittaa WWF. Ellei nopeisiin toimiin ryhdytä, vuosisadan loppuun mennessä alueen koralliriutoista ei jää jäljelle välttämättä mitään.

Gazan kaistalla on alkuvuoden sodan jälkeen entistä vähemmän hedelmätarhoja ja maatiloja. Tuhotuista taloista vapautuu ilmaan myrkyllistä asbestia, ja viemärijäte virtaa mereen.

Merenpinta voi nousta metreillä vuosisadan loppuun mennessä, sanovat tutkijat. Tuoreen tutkimuksen mukaan viimeisten jääkausien välisenä aikana merenpinta nousi useamman metrin 50-100 vuodessa. Sama voi tapahtua nykyaikanakin.

Yli 38 miljoonaa tonnia meristä kalastettua kalaa ja muita merieläimiä jätetään käsittelemättä ja ne heitetään kuolleina takaisin veteen. Määrä vastaa 40,4 prosenttia maailman vuosittaisesta kokonaiskalasaaliista.

Ruotsissa ja Saksassa fosfaatillisten pyykinpesuaineiden myynti on jo kielletty. Suomessa tarjolla olevien fosfaatittomien pyykinpesupulvereiden määrä on lisääntynyt roimasti.

WWF:n julkaiseman raportin mukaan arktisen alueen tilanne ei ole öljyntorjunnan suhteen juuri parantunut. Onnettomuuksiin varautumisessa tarvitaan saumatonta valtioiden välistä yhteistyötä. Onnettomuusuhka on todellinen myös Itämerellä.

Itämeren suojelukomissio ei ole päässyt yksimielisyyteen aloitteesta, jolla kiellettäisiin matkustajalaivojen puhdistamattomien jätevesien purkaminen Itämereen. Suojelukomissio HELCOM ei saavuttanut sopua Venäjän vastustuksen vuoksi.

Valtamerien lämpötilan nousu ja kalojen elintilan pieneneminen vähentää kalakantoja muun muassa Bangladeshissa ja Pakistanissa, kertoo uusi tutkimus. Tulos aiheuttaa huolta, koska kala on sekä tulonlähde että tärkeä osa ravintoa miljoonille ihmisille maailmassa.

Intian suurimman joen Gangesin vesi on muuttumassa hitaasti suolaiseksi. Paikallisen ilmastonmuutostutkimuksen mukaan syynä on nouseva merenpinta. Ilmiö uhkaa joen ekosysteemiä ja saattaa pilata viljelysmaita.

Australian tai Greenpeace-järjestön alukset eivät tänä talvena häiritse japanilaisia valaanpyytäjiä eteläisellä Tyynellämerellä.

75 prosenttia maailman kalastusalueista ollaan kalastamassa tyhjiksi, kirjoittaa ympäristöasiantuntija Lester Brown. Ratkaisuksi ongelmaan hän esittää kalastustukiaisten lopettamista ja rahojen käyttämistä merten suojelualueisiin.

Erityisen herkäksi merialueeksi luokiteltu Itämeri tarvitsee kipeästi koko aluetta koskevan käyttösuunnitelman. Suunnitelma toimisi ohjenuorana eri maiden, yhteisöjen ja yritysten yhteistyölle ja kaikelle merellä tapahtuvalle toiminnalle ja ottaisi huomioon niin suojelulliset kuin taloudelliset näkökulmat.