Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) mukaan Myanmarin pohjoisessa Rakhinen osavaltiossa saattaa olla meneillään etnisiä puhdistuksia. Järjestön haastattelemat rohingyamuslimit ovat kertoneet tappamisesta, ampumisesta ja tuhopoltoista kylissään.

Myanmarin rohingyat ovat syrjitty islaminuskoinen vähemmistö, joilla ei ole maassa kansalaisuutta eikä oikeutta peruspalveluihin. Väkivalta Rakhinessa alkoi elokuun lopulla, kun rohingya-taistelijat hyökkäsivät muun muassa poliisiasemille ja armeijan tukikohtiin. Armeija on sen seurauksena aloittanut laajan ”terrorismin vastaisen operaation”, jonka seurauksena jo noin 270 000 ihmistä on YK:n pakolaisjärjestön mukaan paennut Bangladeshiin.

32-vuotias rohingya Momena kertoi nähneensä kotikylässään 40–50 ruumista, mukaan lukien lapsia ja vanhuksia.

”Kaikilla oli veitsen tai luodin jättämiä haavoja, joillakin molempia. Isäni oli kuolleiden joukossa: hänen kurkkunsa oli leikattu auki. En voinut antaa hänelle viimeisiä rituaaleja, minä vain pakenin”, hän kertoi HRW:n tutkijoille.

Etnistä puhdistusta ei ole virallisesti määritelty kansainvälisessä laissa, mutta YK-asiantuntijoiden siitä antama määritelmä pätee Myanmarin tapahtumiin, HRW sanoo. Se vaatii YK:ta painostamaan kovemmin maan viranomaisia.

YK on varoittanut, että Rakhinea uhkaa humanitaarinen katastrofi. Avustusjärjestöt ovat joutuneet keskeyttämään osavaltiossa työnsä viranomaisten asettamien esteiden vuoksi.

Kritiikkiä ovat herättäneet myös valtapuolue NLD:n johtajan Aung San Suu Kyin kommentit. Hän tuominnut terrorismin ja sanonut, että hallitus puolusta Rakhinen ihmisiä ”parhaalla mahdollisella tavalla”. Rohingyojen joukkopaon hän jätti huomiotta.

”Tämä on ihmisoikeuskatastrofi ja humanitaarinen katastrofi. Konkreettisen toiminnan lupaamisen lisäksi Aung San Suu Kyi näyttää ensimmäisissä kommenteissaan vähättelevän kammottavia tietoja, joita alueelta tulee”, kritisoi ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin kriisijohtaja Tirana Hassan.

Vuonna 2016 maan johtoon astuneelta Aung San Suu Kyiltä on odotettu Myanmarin ihmisoikeustilanteen kohentamisen suhteen paljon, sillä hän on Nobelin rauhanpalkinnon saaja ja demokratia-aktivisti, joka istui pitkään kotiarestissa sotilasjuntan aikana.

Myanmarissa järjestettiin syksyllä 2015 ensimmäiset lähes vapaat parlamenttivaalit, jonka Aung San Suu Kyin puolue voitti. Maan armeijalla on kuitenkin edelleen runsaasti valtaa.

OIKAISU 24.9.2017: Aung San Suu Kyi on Myanmarin valtapuolueen johtaja, ei presidentti.