Suomalaiset rauhanjärjestöt sekä Ihmisoikeusliitto pohtivat parhaillaan, miten turvata toimintansa tulevaisuudessa, mikäli opetus- ja kulttuuriministeriö leikkaa lähivuosina niiden rahoitusta radikaalisti. Uhka on olemassa, sillä ministeriö on poistanut ensi vuoden talousarvioehdotuksensa budjettiriveiltä järjestöille vuosien ajan myönnetyn rauhantyön edistämisen tuen sekä Ihmisoikeusliiton erillisrahoituksen.

Ministeriö on luvannut järjestöille rahaa muualta vielä ensi vuodeksi, mutta summasta ei ole tietoa, ja tulevaisuus vuodesta 2018 alkaen on avoin. Samaan aikaan rahoitus on niukkaa jo valmiiksi.

"Kyllä tässä aika hyvin vedetään suomalainen rauhantyö polvilleen. Jo nyt on vedetty kaikki äärimmilleen. Vielä korostetaan, että pitäisi tehostaa, mutta en kyllä keksi, miten voisimme enää tehostaa", toteaa Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen.

Työ vaatii pitkäjänteisyyttä

Opetusministeriö tuki rauhantyön edistämisen rahoista 14:ää suomalaista rauhanjärjestöä tänä vuonna yhteensä 412 000 eurolla. Ihmisoikeusliitto sai samasta budjettikohdasta kahdelta muulta riviltä yhteensä 170 000 euroa.

Rauhantyön tuki on muodostanut viime vuosina yli puolet suurimpien rauhanjärjestöjen budjetista. Vaikka moni saa lisäksi muita julkisia tukia, rauhantyön tuki on ollut erityisen tärkeää, koska sillä rahoitetaan järjestöjen yleistoimintaa, kuten tiedottamis- ja vaikuttamistyötä.

Myös Ihmisoikeusliitolle opetusministeriön yleisrahoitus on ollut tärkeää. Järjestön pääsihteeri Kaari Mattila muistuttaa, että ihmisoikeustyötä olisi vaikeaa tehdä pelkästään erikseen haettavilla lyhytaikaisilla projektituilla. Esimerkiksi viime vuonna säädetty uusi yhdenvertaisuuslaki oli kymmenen vuoden vaikuttamistyön tulos, hän huomauttaa.

"Ihmisoikeusraportoinnissa ja -seurannassa tarvitaan pitkäaikaista vaikuttamistyötä. Ilman sitä esimerkiksi yhtäkään ihmisoikeussopimusta ei maailmalla olisi neuvoteltu valmiiksi. Pelkillä lyhyillä täsmäprojekteillakin voidaan saada paljon aikaan, mutta todellisten ihmisoikeusvaikutusten aikaansaamiseksi ne eivät riitä", hän sanoo.

Ihmisoikeusliitto on ainoa suomalainen järjestö, joka seuraa Suomessa laajasti eri ihmisoikeusteemoja. Järjestö muun muassa antaa viranomaisille ihmisoikeuskoulutusta ja tekee tutkimus- ja vaikuttamistyötä. Parhaillaan koulutetaan muun muassa kaupunkien nuorisotyöntekijöitä ihmisoikeuskysymyksistä opetusministeriön rahoilla.

"Ei hyvän hallinnon mukaista"

Järjestöt olisivat ahtaalla ilman ensi vuoden leikkauksiakin, sillä viime vuosina sekä rauhanjärjestöjen että Ihmisoikeusliiton rahoitusta on leikattu muutenkin. Tukileikkausten vuoksi esimerkiksi Rauhanliitto on tänä vuonna lomauttanut henkilökuntansa kahdeksi kuukaudeksi, kertoo järjestön toiminnanjohtaja Laura Lodenius.

Hän uskoo järjestön tulevan toimeen vielä ensi vuoden, mutta pienille järjestöille tilanne on hankalampi. Myös Sadankomitean Lahtinen kertoo, että järjestö joutuu miettimään koko toimintansa uudelleen, mikäli leikkaukset ovat suuria. Tämänhetkisiin puoleentoista työntekijään ei välttämättä enää ole varaa.

Suurin ongelma on järjestöjen mukaan epävarmuus, joka vaikeuttaa toiminnan suunnittelua.

"Tämä tarkoittaa, että ydintyöstämme, jota toivovat niin viranomaiset, kansalaiset kuin kansalaisyhteiskuntakin, menee paljon enemmän aikaa suuren taloudellisen epävarmuuden kanssa askarteluun", Kaari Mattila toteaa.

Rauhanjärjestöissä moititaan opetus- ja kulttuuriministeriötä myös huonosta tiedottamisesta. Vaikka leikkauksista oli epämääräistä ennakkotietoa, ne tulivat silti järkytyksenä.

"Kukaan ei informoinut, että koko rauhanraha ollaan vetämässä pois kertalaakista. Hyvää hallintoa olisi se, että jos suunnitelmat ovat näin radikaaleja, kerrotaan sille järjestöryhmälle, jota se koskee", kritisoi Lodenius.

OKM: Ensi vuosi turvattu

Ylijohtaja Riitta Kaivosoja opetusministeriön kulttuuri- ja taideosastolta vahvistaa, että Ihmisoikeusliitolle ja rauhanjärjestöille on varattu ensi vuotta varten rahoitusta. Siksi järjestöille ei myöskään kerrottu tarkemmin etukäteen budjettirivien poistosta.

"Tilanne on siinä mielessä ennallaan, että meillä on siirtyviä määrärahoja, joilla pystymme rahoittamaan rauhantyötä ja Ihmisoikeusliiton toimintaa edelleen. Toimijat hakevat ensi vuoden osalta normaalisti rahoitusta, ja myöntöpäätökset tehdään hakemusten perusteella", Kaivosoja sanoo.

Hänen mukaansa Ihmisoikeusliiton ja rauhanjärjestöjen toimintaa pidetään edelleen tärkeänä ja yhteistyötä halutaan kehittää.

Rahoituksen kohtalo vuonna 2018 ja siitä eteenpäin on kuitenkin auki, sillä Kaivosojan mukaan siitä päätetään vasta ensi kevään kehysriihessä.

Ensi vuoden avustussummat puolestaan riippuvat hänen mukaansa esimerkiksi siitä, mitkä toimijat tukea hakevat ja millaiseen toimintaan. Myöntöperusteita ei ole tarkoitus muuttaa. Kansan Uutiset -lehden elokuussa haastatteleman opetusneuvos Monica Melén-Paason mukaan ainakin rauhanjärjestöjen avustussummat tulevat kuitenkin pienenemään.