Teollisuusmaat ohjasivat viime vuonna aiempaa enemmän kahdenvälistä kehitysapua vähiten kehittyneimmille maille sekä Afrikkaan. Myös humanitaarista apua annettiin enemmän kuin edellisvuonna, käy ilmi teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n tuoreista tilastoista.

Eilen julkaistujen tilstojen mukaan OECD:n kehitysapukomitean DAC:n 29 jäsenmaata antoivat virallista kehitysapua viime vuonna yhteensä 146,6 miljardia dollaria, eli noin 119 miljardia euroa. Apu vähiten kehittyneille maille kasvoi neljä prosenttia edellisvuodesta. Suurimpia avunantajia olivat Yhdysvallat, Saksa, Iso-Britannia, Japani ja Ranska.

Kaikkiaan apua annettiin 0,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Suurin syy oli se, etteivät maat tilastoineet enää yhtä paljon omia pakolaiskulujaan kehitysavuksi. Tämä taas johtui siitä, että  teollisuusmaihin tuli vähemmän pakolaisia kuin aiempina vuosina

”On hyvä nähdä, että rahaa menee enemmän sinne, missä sitä tarvitaan eniten, mutta se ei edelleenkään ole tarpeeksi. Liian moni avunantaja on yhä kaukana jäljessä 0,7-tavoitteesta”, sanoo OECD:n pääsihteeri Angel Gurria tiedotteessa.

Teollisuusmaat ovat luvanneet nostaa avun tason 0,7 prosenttiin bruttokansantulostaan. Keskimäärin apu oli kuitenkin vain 0,31 prosenttia bruttokansantulosta. Vain viisi maata, Tanska, Norja, Luxemburg, Iso-Britannia ja Ruotsi pääsivät 0,7-tavoitteeseen.

Suomi antoi kehitysapua viime vuonna 935 miljoonaa euroa, pari prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Kehitysavun osuus bruttokansantulosta putosi 0,41 prosenttiin. Taustalla on pakolaiskulujen väheneminen sekä pienemmät määrärahat.

DAC:hen kuuluu vain pääosin läntisiä teollisuusmaita. Niiden ulkopuolella kehitysapua antoivat esimerkiksi Arabiemiirikunnat ja Turkki, jotka ylittivät reippaasti 0,7-osuuden.