Myanmarin armeijan hyökkäykset rohingya-vähemmistöä vastaan ovat olleet brutaaleja, hyvin organisoituja ja systemaattisia. Tarkoituksena ei ole ollut vain ajaa heitä pois, vaan myös estää heidän paluunsa, summaa YK:n ihmisoikeustoimiston uusi raportti.

Raportti perustuu 65 pakolaisen haastatteluun Bangladeshissa, jonne on paennut jo yli 500 000 Myanmarin rohingyaa elokuun lopulla alkaneen ”turvallisuusoperaation” jälkeen.

Haastateltavat kertoivat tutkijatiimille, että kyliin hyökänneet turvallisuusjoukot ovat raiskanneet, teloittaneet ja kiduttaneet ihmisiä, hyökänneet uskonnollisia paikkoja vastaan sekä sytyttäneet tulipaloja. Heille on myös kerrottu megafonein, että he eivät kuulu Myanmariin ja heidän on lähdettävä Bangladeshiin. Muuten heidät tapetaan, raportissa kerrotaan.

Maamerkkejä on tuhottu, jotta palaajilla olisi vastassaan tunnistamaton seutu. Tiedot viittaavat myös siihen, että hyökkäykset on kohdistettu erityisesti koulutettuja rohingyoja, kuten opettajia, bisnesmiehiä, uskonnollisia ja yhteisöjohtajia vastaan, jotta voitaisiin heikentää heidän historiaansa, kulttuuriaan ja tietoaan, raportissa kerrotaan.

”Uskottavat tiedot viittaavat siihen, että Myanmarin turvallisuusjoukot tuhosivat tarkoituksella rohingyojen omaisuutta, kohteena kodit, pellot, ruokavarastot, sato, karja ja jopa puut, jotta heidän paluunsa normaaliin elämän olisi lähes mahdotonta”, raportti summaa.

Rohingyat ovat Myanmarissa pitkään syrjitty muslimivähemmistö, jota pidetään laittomina siirtolaisina. Armeija aloitti rohingyoja vastaan ”turvallisuusoperaation” sen jälkeen, kun heidän aseellisen järjestönsä kerrottiin hyökänneen poliisiasemia vastaan. YK-raportin mukaan mahdollista kuitenkin on, että puhdistukset aloitettiin jo aiemmin.

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra'ad Al Hussein on aiemmin kuvannut operaatiota ”oppikirjaesimerkiksi etnisistä puhdistuksista”. Myös ihmisoikeusjärjestöt ovat aiemmin kertoneet samantyyppisistä hyökkäyksistä.

Pakolaiset ovat paenneet Bangladeshiin, jossa humanitaarisen avun tarve on valtava. Esimerkiksi Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan kiireellistä ruoka-apua tarvitsee ainakin 281 000 ihmistä.