Ylikansoitus ja väestöräjähdys ovat olleet ihmiskunnan kauhukuvia jo vuosisatojen ajan. Runsaat 200 vuotta sitten väestötieteilijä Thomas Malthus totesi, että väestönkasvu ylittää maapallon kyvyn tuottaa ravintoa, ja 1960-luvulla Paul Ehrlich ennusti, että sadat miljoonat ihmiset kuolevat nälkään jo seuraavan vuosikymmenen aikana väestöräjähdyksen seurauksena.

Ennusteet eivät ole toteutuneet, sillä esimerkiksi maatalouden tuottavuus kehittyi paremmin kuin Malthus ja Ehrlich osasivat arvata.

Silti maapallon väestönkasvu on yhä uhka resursseiltaan rajallisella planeetalla. YK on ennustanut, että vuonna 2100 meitä on nykyisten 7,4 miljardin sijasta 11,2 miljardia – vasta sitten väki alkaa vähentyä.

Samaan aikaan noin 800 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä, luonnonvaroja kulutetaan nopeammin kuin ne ehtivät uusiutua ja hiilidioksidipäästöjen kasvu uhkaa koko ihmiskunnan tulevaisuutta.

Onko maapallolla siis sittenkin liikaa väkeä? Ei, mikäli asiantuntijoita on uskominen.

Väestöräjähdys peruttu

Helsingin yliopiston väestötieteen yliopistonlehtorin, dosentti Karri Silventoisen mukaan etenkin 1970-luvulla pinnalla olleille puheille väestöräjähdyksestä ja ekosysteemin romahduksesta ei enää löydy perusteluita.

Väestönkasvuun liittyviä ongelmia pitää hänen mukaansa tarkastella pikemminkin yksittäisten maiden ja alueiden näkökulmasta.

”Kyllä maapallolle mahtuu väkeä. Kysymys on vain siitä, miten talousjärjestelmämme toimii ja miten se pystyy elättämään ihmiset. Ruuantuotantoa voi kasvattaa, mutta ongelmana on, että se vaatii rahaa, ja rahaa ihmisillä ei välttämättä ole”, hän sanoo.

Myöskään Väestöliiton asiantuntijan, sosiaaliantropologian dosentti Minna Säävälän mukaan väestönkasvu ei ole maapallon ykkösongelma, vaan sen ratkaisemiseksi pitäisi lähteä liikkeelle muista ongelmista.

”Maapallon ongelmat eivät ole heijastusta ihmisten määrästä, vaan kulutustottumuksista ja elämäntavasta, poliittisista ja yhteiskunnallisista oikeuksista ja niiden jakautumisesta”, hän toteaa.

Ylikulutus suurempi ongelma

Jotkut tutkijat ovat laskeneet, että maapallolla olisi varaa elättää 9–10 miljardia ihmistä. Ennusteet ovat kuitenkin epävarmoja, sillä lopullista väestömäärää ei tiedä kukaan eikä esimerkiksi teknologisia edistysaskelia voi etukäteen arvailla.

Lisäksi jo nyt maapallon väestö kuluttaa enemmän kuin olisi hyväksi: vuoden luonnonvarat saadaan ympäristöjärjestö WWF:n mukaan kulutettua jo elokuussa.

Siksi väestönkasvun hillitsemistä on helppo tarjota patenttiratkaisuksi ilmasto- ja ympäristöongelmien ratkaisemiseen.

Säävälän mukaan asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Tällä hetkellä kulutus ja päästöjen tuottaminen kun on suurinta rikkaissa maissa, vaikka niissä syntyvyys on kaikkein pienintä.

”On falskia syyttää vain ihmismäärää. Ristiriita on siinä, että kun lapsiluku pienenee, yhteiskunta myös muuttuu kulutusorientoituneeksi ja luonnonvaroja käytetään jopa ylen määrin. Toisaalta siellä, missä lapsia syntyy paljon, kulutustaso henkeä kohti on todella alhaalla”, hän sanoo.

Köyhyys ei kannusta perhesuunnitteluun

Luonnonvarojen hupenemiseen on siis helpointa vaikuttaa vähentämällä kulutusta, ei väestöä, ainakin lyhyellä aikavälillä. Silti väestönkasvun hillitsemisestä olisi maapallolle paljon hyötyä muista syistä. Voimakas väestönkasvu aiheuttaa etenkin kehittyvissä maissa suuria paineita työmarkkinoille, koulutusjärjestelmille ja infrastruktuurille. Korkea syntyvyys vaikuttaa kielteisesti myös äitien ja lasten terveyteen.

Se näkyy etenkin Afrikassa, jossa ennusteiden mukaan tapahtuu lähivuosikymmeninä yli puolet maailman väestönkasvusta. Tällä hetkellä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa syntyy yhä 4,9 lasta naista kohti, noin kaksi kertaa enemmän kuin maapallolla keskimäärin.

Korkeaa syntyvyyttä selittää Säävälän mukaan esimerkiksi alhainen koulutustaso ja lapsikuolleisuus. Vanhemmat eivät uskalla luottaa lasten selviytymiseen vaan hankkivat lapsia varmuuden vuoksi. Köyhyys taas johtaa siihen, ettei ehkäisyvälineisiin tai perhesuunnitteluun yleensäkään ole mahdollisuuksia.

”Jos joutuu ponnistelemaan selviytyäkseen hengissä, ei jaksa ajatella kovin pitkälle eteenpäin.”

Helppoja tai nopeita keinoja tilanteen ratkaisemiseksi ei ole. Ihmisiä ei voi pakottaa olemaan lisääntymättä, Säävälä muistuttaa.

Parhaat tulokset saavutetaankin hänen mukaansa puuttumalla muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin: koulutuksen heikkoon saatavuuteen, huonoon terveydenhuoltoon sekä ihmisten vähäisiin mahdollisuuksiin vaikuttaa omaa elämäänsä.

Tätä filosofiaa toteutetaan Väestöliiton kehitysyhteistyöhankkeissa muun muassa Malawissa, jossa naiset saavat keskimäärin viisi lasta – jotkut omasta halustaan, jotkut siksi, ettei ehkäisyä ole saatavilla.

Väestöliitto tukee muiden suomalaisjärjestöjen kanssa Malawin maaseudulla kehitysyhteistyötä, jossa keskitytään tyttöjen pitämiseen koulussa. Samalla annetaan asennekasvatusta tyttöjen lisäksi vanhemmille, opettajille, kyläpäälliköille ja uskonnollisille johtajille. Ajatuksena on, että jokainen saisi edes mahdollisuuden päättää lisääntymisestään – halusi lapsia sitten paljon, vähän tai ei lainkaan.

”Tutkimuksissa on todettu, että mitä enemmän tytöllä on takanaan kouluvuosia, sitä todennäköisemmin hän aloittaa seksielämän myöhemmin ja saa vähemmän lapsia. Nämä lapset taas ovat terveempiä ja koulutetumpia”, kertoo järjestön kehitysyhteistyön asiantuntija Laura Lipsanen.

Trump hidastaa kehitystä

Hyvä uutinen on, ettei maailma ole alkutaipaleella väestön vähentämisessä. Vaikka maapallon väkiluku yhä kasvaa, globaali syntyvyys saavutti huippunsa aikoja sitten, 1960-luvulla, myös kehittyvissä maissa. Tämänhetkinen väestönkasvu johtuukin suurelta osin siitä, että ihmiset elävät aiempaa pidempään, ei siitä, että lapsia hankittaisiin jatkuvasti enemmän.

Esimerkiksi 50 vuotta sitten naiset saivat maailmanlaajuisesti keskimäärin viisi lasta, vuonna 2015 enää 2,4. Kun syntyvyys laskee 2,1:een, väestömäärä ei pitkällä aikavälillä enää kasva.

Edistys voisi kuitenkin olla nopeampaakin. Säävälä muistuttaa, että länsimaiden ulkopuolella ihmiset saavat kuitenkin yleensä yhä enemmän lapsia kuin haluaisivat. Yli 225 miljoonaa naista ei käytä ehkäisyä, vaikka haluaisi.

Tilannetta ei helpota se, että esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut leikkaavansa rahoituksen aborttia edistäviltä järjestöiltä ja samalla lähes kaikilta seksuaaliterveysjärjestöiltä.

”Jos kaikkialla maailmassa olisi saatavilla välineet ja keinot hallita lisääntymistä, iso osa ongelmasta olisi ratkaistu jo ajat sitten. Poliittista tahtoa ei vain ole”, Säävälä sanoo.