Kansalaisjärjestöt Thaimaassa ja Nicaraguassa ovat alkaneet luoda painetta maidensa hallituksiin, jotta Kööpenhaminan ilmastokokouksen päätöksenteossa joulukuussa ei unohdettaisi köyhimpiä. Järjestöt pelkäävät länsimaiden tyytyvän liian ylimalkaiseen sopimukseen.

Yhden teekilon tuottaminen vie Keniassa kilon polttopuita. Maa on maailman suurin mustan teen viejä, joten teenviljely aiheuttaa suuret paineet maan metsävaroille. Nykyisin vastuulliset tuottajat kasvattavat polttopuunsa omilla viljelmillään.

Kiina on maailman suurin kasvihuonepäästöjen tuottaja, mutta se korostaa ilmastoneuvotteluissa teollisuusmaiden vastuuta. Jos etenkin USA kuitenkin sitoutuu kunnianhimoiseen sopimukseen joulukuun neuvotteluissa, Kiinakin lähtee mukaan, uskoo maan imagoa ilmastopolitiikassa tutkinut Sanna Kopra.

”Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa pitäisi olla jokaisen pöydän äärellä kolme tyhjää tuolia: yksi maailman köyhille, yksi tuleville sukupolville ja yksi muille lajeille”, Ruotsin kirkon ilmastovastaava Henrik Grape esitti Euroopan kehityspäivillä.

Ilmastonmuutoksen seurauksista on jo saatu esimakua Brasiliassa kuivuuden, tulvien ja maanvyörymien muodossa. Jos Amazonian tasapaino järkkyy, Brasilian ilmastonmuutoksella saattaa olla globaaleja seurauksia. Silti ilmastonmuutoksesta puhutaan maassa melko vähän, kirjoittaa geologi Toni Eerola.

Kirkon Ulkomaanapu on pettynyt EU-johtajien huippukokoukseen, jossa päätettiin köyhien maiden ilmastorahoituksen tarpeeksi noin 100 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Vaikka edistystäkin tapahtui, unioni ei tehnyt sitoumuksia omasta osuudestaan kehitysmaiden auttamiseksi.

Ainut tapa päästä ratkaisuun ilmastorahoituksesta on pohjoisen ja etelän välinen dialogi, sanoo Euroopan komission kehityskomissaari Karel De Gucht. Hän vaatii kehitysmaille nopeasti rahoitusta ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Plantaasimetsänhoidon vastuullisuutta parantaminen voi vähentää nopeakasvuisten puiden laajamittaisen kasvatuksen kielteisiä ympäristöllisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Muun muassa plantaasien vaikutuksiin vesitalouteen ja paikallisten sidosryhmien kuulemiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

Suurin osa eurooppalaisista palmuöljyä ostavista yrityksistä ei sitoumuksistaan huolimatta osta vastuullisesti tuotettua palmuöljyä, selviää WWF:n julkaisemasta palmuöljymittarista. Kolme neljästä mukana olleesta suomalaisyrityksestä osoitti merkkejä edistymisestä.

Tukholmassa järjestettyjen Euroopan kehitysyhteistyöpäivien keskeisimpänä teemana oli ilmastonmuutos.