Kaupungit ovat toteuttaneet kahden vuoden ajan UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallia. Mallin tavoitteena on edistää esimerkiksi lapsivaikutusten arviointia ja lasten osallisuutta päätöksenteossa.

"Lapsenoikeusnäkökulma jää valitettavan usein muiden intressien tai lyhytnäköisen talousajattelun jalkoihin. Yksi syy tähän on puutteellinen lapsivaikutusten arviointi", kertoo Suomen UNICEFin pääsihteeri Marja-Riitta Ketola.

Tunnustuksen saajista esimerkiksi Lahden kaupunki on kehittänyt mallin lapsivaikutusten arviointiin, ja sitä on jo kokeiltu kaupungin yleiskaavaa valmisteltaessa. Valmistelussa hyödynnettiin tutkimustiedon lisäksi nuorilta ja päiväkoti-ikäisiltä kerättyä tietoa.

UNICEF toivoo lapsiystävällisten toimintatapojen yleistyvän.

"Lahden yleiskaavatyö on hieno esimerkki siitä, miten lapsinäkökulma huomioidaan riittävän aikaisessa vaiheessa päätöksentekoa. Kunnissa on paljon hyviä toimintatapoja, mutta ne eivät aina ole riittävän laajasti käytössä", toteaa Suomen UNICEFin asiantuntija Ira Custódio.

Rovaniemellä jo päiväkoti-ikäiset harjoittelevat osallistumistaitoja, kuten toisten kuuntelemista ja oman mielipiteen ilmaisua. Raaseporissa kaikki viidesluokkalaiset pääsivät lapsen oikeuksien päivänä keskustelemaan kaupungin lapsiystävällisyydestä kaupunginjohtajan kanssa.

"Lapsen oikeudet eivät tule valmiiksi kahdessa vuodessa"

UNICEFin tunnustus on voimassa kaksi vuotta kerrallaan. Sen uusiminen edellyttää kehittämistyön jatkamista.

"Lapsen oikeudet eivät tule kahdessa vuodessa valmiiksi. Tunnustus on kunnille sekä kiitos tehdystä työstä että velvoite ottaa lapsiasiat jatkossa entistä vakavammin", painottaa Ketola.

Hämeenlinnan kaupunki sai tunnustuksen ensimmäisenä Suomessa kaksi vuotta sitten. Mikä kunnassa on muuttunut?

"Muutos on tapahtunut asenteissa. Lapset ja nuoret huomioidaan päätöksenteossa paremmin", sanoo Hämeenlinnan tilaajajohtaja Markku Rimpelä.

"Lasten ja nuorten kuuleminen ja osallisuus ovat tulleet konkreettisesti osaksi päätöksentekojärjestelmää. Nuorten vaikuttajaryhmät sekä lasten ja nuorten lautakunnan nuorisoedustajat ottavat kantaa päätöksenteon kohteena oleviin asioihin", jatkaa Hämeenlinnan lasten ja nuorten lautakunnan jäsen Helena Lehkonen.

Lapsiystävällinen kunta perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja UNICEFIN kansainväliseen Child Friendly Cities -malliin. Mallin tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeuksien toteutumista kunnan päätöksenteossa ja palvelujen järjestämisessä.