Iskujen toteuttajaksi on varmistunut ISIS/Daesh, joka toteutti myös tammikuussa ranskalaisen Charlie Hebdo -satiirilehden toimitukseen tehdyn 12 uhria vaatineen hyökkäyksen. Muistamme myös aikaisemmin Lontoossa ja Madridissa tehdyt iskut. Euroopan ulkopuolella vastaavanlaisia terrori-iskuja, jopa verisempiä, on tehty useita, viimeisin Beirutissa päivää ennen Pariisin tapahtumia ja useampi myös Pariisin iskujen jälkeen.

Viattomien vapaa-aikaansa viettävien suurkaupunkilaisten tappamisen Euroopan alueella voidaan tulkita ilmentävän ISIS/Daeshin vaikutusvallan kasvua, mutta todennäköisimmin se kuitenkin ilmentää ISIS/Daeshin epätoivoa. Esimerkiksi Syyriassa ISIS/Daesh on menettänyt hallitsemiaan alueita ja Eurooppaan kohdistuvalla terrorilla järjestö yrittää näyttää voimaansa. On meidän kaikkien yhteinen tehtävä osoittaa, ettei tämä onnistu.

Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska ja useat muut maat ovat käyneet runsaan vuoden aseellista taistelua ISIS/Daeshiä vastaan ja syksyn aikana myös Venäjä liittyi mukaan. Ilmahyökkäykset eivät kuitenkaan ole tuottaneet toivottua tulosta. On kyseenalaista, voiko terrorismin vastainen sota ylipäänsä onnistua. ISIS/Daeshin ja muiden terroristijärjestöjen toiminta perustuu ideologiaan, eikä ideologiaa kyetä voittamaan pelkästään pommituksilla, jotka voivat päinvastoin omalta osaltaan luoda terrorismille uutta kasvualustaa.

Ranska on esittänyt Euroopan unionin perussopimuksen 42. artiklan määrittelemien turvatakuiden käyttöönottoa. EU:n puolustusministerit tekivät asiasta yksimielisen päätöksen 17.11. pidetyssä kokouksessa, minkä jälkeen Ranska on kertonut muille EU-maille, millaista apua se tarvitsee.

On oikein että Ranska, kokiessaan itsensä uhatuksi, testaa Euroopan unionin turvatakuiden käytännön merkityksen. On myös toivottavaa, että EU pystyisi toimimaan yhtenäisesti, sillä Pariisin iskut koskettavat koko Eurooppaa. Suomen ja muiden EU-maiden toimien tuloksellisuus ei kuitenkaan riipu Ranskan tueksi osoitettavien sotilaiden määrästä, vaan pitkäjänteisemmästä ja vakavammasta panostuksesta globaaliin turvallisuuteen.

Sotimisen lopettaminen ei yksin riitä

Sotimisen sijaan olisi panostettava huomattavasti enemmän terrorismin syiden poistamiseen ja terrorismia ruokkivien konfliktien ratkaisemiseen. Olennaisinta on löytää ratkaisu viidettä vuotta jatkuvaan Syyrian sotaan. Wienissä käydyissä neuvotteluissa on tapahtunut edistymistä, mutta yksimielisyys ratkaisusta on vielä kaukana.

Syyrian sodan lopettamisen lisäksi on panostettava muiden Lähi-idän konfliktien ratkaisemiseen. Kyse ei ole vain sotimisen lopettamisesta. Esimerkiksi Libanonin 15 vuotta jatkunut sisällissota kyettiin lopettamaan vuonna 1990, mutta sisällissodan aikaiset sotapäälliköt ovat yhä vallassa, eikä minkäänlaista sovintoa ole tehty.

Sotimisen lopettamisen lisäksi on kyettävä löytämään ratkaisu niihin yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja poliittisiin syihin, jotka ovat kriisin aiheuttaneet ja sitä ylläpitäneet. Ratkaisun on oltava sellainen, että kaikki kriisin osapuolet, mukaan lukien etniset, uskonnolliset ja muut vähemmistöt, voivat siihen sitoutua. Konfliktin ratkaisun on myös annettava oikeutta sodan uhreille ja vastaavasti saatettava sotarikoksiin syyllistyneet oikeudelliseen vastuuseen teoistaan.

Kriisien ratkaisu loisi Lähi-idän alueelle positiivisia tulevaisuuden näkymiä, vahvistaisi alueen maiden talouksia ja yhteiskuntia sekä vaikeuttaisi merkittävästi ISIS/Daeshin ja muiden terrorismiin tukeutuvien järjestöjen houkuttelevuutta.

Terrorismin vastustamisessa olennaisessa asemassa on myös asekauppa. Aseiden myyminen Lähi-idän epädemokraattisille ja ihmisoikeuksia polkeville hallituksille ei ole oikea signaali "lännen" tavoitteista, päinvastoin. Lisäksi vaarana on, että aseita päätyy myös terroristijärjestöille. Asekaupan sijaan on tuettava Lähi-idän maiden demokraattisten instituutioiden ja oikeusvaltioperiaatteen kehittämistä, jotta ne voisivat taata asukkaidensa poliittisten ja taloudellisten ihmisoikeuksien toteutumisen.

Syrjäytyminen ja osattomuus ovat terrorismin kasvualustoja

Terrorismin kitkemiseksi on kyettävä vastaamaan myös niin kutsuttujen hauraiden valtioiden haasteeseen. Hauraiden valtioiden instituutioiden ja oikeusvaltioperiaatteen kehittämistä on tuettava, jotta ne voisivat taata asukkaidensa poliittisten ja taloudellisten ihmisoikeuksien toteutumisen ja jotta näiden valtioiden demokratia, kansalaisyhteiskunta ja sananvapaus vahvistuisivat.

Taloudellinen eriarvoisuus, sekä valtioiden sisäinen, niiden välinen että globaali, on myös yksi terrorismin kasvualustoista. Useat tutkimukset osoittavat, että sekä valtioiden sisällä että maailmanlaajuisesti varallisuus ja omistus kasautuvat pienelle vähemmistölle ja tulo- sekä varallisuuserot kasvavat.

Tällainen kehitys aiheuttaa syrjäytymistä, osattomuutta, jopa vihaa, joita ISIS/Daeshin kaltaiset järjestöt hyödyntävät jäsenten rekrytoinnissa. Tasaisempi tulojen ja hyvinvoinnin jakautuminen puolestaan vahvistaisi keskinäistä solidaarisuutta ja yhteiskuntien kiinteyttä sekä veisi pohjaa terroristijärjestöjen värväykseltä.

Pelolle ei pidä antaa sijaa

Pariisin iskujen jälkeen Suomen viranomaiset ovat todenneet terrori-iskujen todennäköisyyden maassamme olevan edelleen pieni. Tämä arvio vastaa myös Rauhanliiton ja Sadankomitean käsitystä.

Meillä suomalaisilla on kuitenkin oma vastuumme osallistua terrorismin vastustamiseen. Paras ja tehokkain tapa vastustaa terrorismia on osoittaa, että emme alistu pelolle, sillä se olisi mukautumista terroristien tavoitteisiin. Yhtä olennaista on pitää kiinni demokraattisista oikeuksistamme sekä sanan- ja yksilönvapaudesta.

Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei maassamme jo olevia eikä tänne tulevia pakolaisia ja turvapaikanhakijoita leimata yhteydestä Pariisin tapahtumiin tai muihin terroritekoihin.

Ylivoimainen enemmistö maahamme tulevista pakolaisista ja turvapaikanhakijoista pakenee niitä konflikteja, joissa muun muassa liikkeet kuten ISIS/Daesh, on osallinen. Myös Suomea velvoittavat kansainväliset sopimukset edellyttävät heidän oikeuksiensa turvaamista.

Rauhanliitto ja Sadankomitea vetoavat sen puolesta, että Pariisin tapahtumien varjolla ei myöskään ryhdytä hätiköityihin viranomaisten, esimerkiksi tiedusteluun liittyvien, toimivaltuuksien laajentamiseen. Nopeasti ja pinnallisesti valmistellut toimivaltuuksien laajennukset johtaisivat helposti yksityisyyden suojan tarpeettomaan heikentämistä.

Suomen Rauhanliitto – Finlands Fredsförbund on rauhantyön asiantuntija ja yli kymmenen suomalaisen rauhanjärjestön kattojärjestö. Sadankomitea on antimilitaristinen ja puoluepoliittisesti sitoutumaton rauhanjärjestö.