Puolustusministeri Jussi Niinistö on epäillyt täydennyspalvelukseen hakeneiden reservinkieltäytyjien vakamusta tänään maanpuolustuskurssin avaustilaisuudessa pitämässään puheessa. Hänen mukaansa "reservikarkurit nakertavat" Suomen asevelvollisuusjärjestelmän uskottavuutta. Hän epäilee myös, ettei reservinkieltäytyminen perustu vakaumuksellisiin syihin.

Aseistakieltäyjäliitto muistuttaa, että reservinkieltäytyminen perustuu omantunnon- ja mielipiteenvapauteen, jotka on turvattu sekä Suomen omassa lainsäädännössä että Suomea sitovissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Mielipiteenvapauteen sisältyy myös mahdollisuus mielipiteen muuttumiseen, ja tämän oikeuden käyttämisen kutsuminen "karkuruudeksi" osoittaa vähintäänkin huonoa makua.

Aseistakieltäytyjäliitto on ollut viimeisten parin vuoden aikana yhteydessä useisiin satoihin reservinkieltäytyjiin. Hyvin monet heistä ovat kertoneet, että päätökseen on vaikuttanut Euroopan kiristynyt poliittinen tilanne, joka on saanut monet epäilemään aseisiin perustuvan turvallisuuden mielekkyyttä. Myös Suomen Nato-lähentyminen on monien mainitsema perustelu kieltäytymiselle.

Tärkeä syy reservinkieltäytymisen lisääntymiselle on myös lisääntynyt tiedotus. Aseistakieltäytyjäliitto avasi vajaat kaksi vuotta sitten reservinkieltäytymismahdollisuudesta kertovan Eroa armeijasta -sivuston, jonka kautta kymmenet tuhannet ihmiset ovat saaneet tiedon tästä lainsäädännön turvaamasta oikeudesta. Aikaisemmin tietoa on ollut tarjolla hyvin rajallisesti, koska viranomaiset eivät ole asiasta aktiivisesti tiedottaneet.

Vuonna 2015 armeijasta erosi lähes tuhat reserviläistä ja viime vuonna reilut 700, kun aikaisemmin vuosittaiset luvut olivat korkeintaan kahdensadan luokkaa. Aseistakieltäytyjäliitto uskoo määrän vakiintuvan uudelle, selvästi aikaisempaa korkeammalle tasolle.