Urheilussa on turvattava lapsen oikeudet

Suomessa yli puolet alle 18-vuotiasta lapsista harrastaa liikuntaa tai urheilua seuratoiminnassa. Lapsen ja nuoret saavat urheilusta riemua, hyvinvointia ja ystäviä. Liian usein urheilussa kuitenkin sivuutetaan lapsen oikeudet.

”Lapsen oikeudet koskevat kaikkia alle 18-vuotiaita. Työssämme ihmisoikeuksien ja urheilun parissa olemme havainneet, että lapsen oikeudet tunnistetaan puutteellisesti. Haastamme urheilujärjestöt ja -seurat ottamaan lapsen oikeudet toimintansa pohjaksi”, sanoo Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila.

Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen (2018) mukaan yli kolmannes 15–19-vuotiaista on kokenut kiusaamista, syrjintää tai muuta epäasiallista kohtelua liikuntaharrastuksessa. Suomen urheilun eettisen keskuksen selvityksen (2020) mukaan peräti yli neljännes 16—18-vuotiaista kilpaurheilijoista oli kokenut seksuaalista häirintää.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa on turvattu esimerkiksi lapsen oikeus riittävään lepoon ja vapaa-aikaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei lasta saa kehottaa urheilemaan sairaana tai niin intensiivisesti, ettei hän ehdi palautua. Nykyisellään kilpatavoitteet saattavat ohittaa lapsen hyvinvoinnin.

Lapsen oikeudet pohjaksi valmennukseen

Urheiluympäristössä on paljon tilanteita, joissa aikuiset voivat käyttää valtaansa väärin tai toisaalta edistää aktiivisesti lapsen oikeuksien toteutumista.

”Täytyy muistaa, että lapsi on aina lapsi, ei aikuinen pienoiskoossa. Seura- ja joukkueenjohtajien sekä valmentajien pitää luoda sellaista kulttuuria, jossa vastuutahot puuttuvat kaikkeen syrjintään ja häirintään”, sanoo Suomen maajoukkueen kaikkien aikojen paras maalintekijä, jalkapalloilija Linda Sällström. Hän on mukana Ihmisoikeusliiton Älä riko urheilua -kampanjassa ja Team Human Rights -urheilijaryhmässä.

Lajiliittojen ja seurojen on tarjottava valmentajille ja ohjaajille tietoa siitä, miten he voivat edistää lapsen oikeuksia sekä puuttua oikeusloukkauksiin kuten syrjintään, rasismiin, häirintään tai väkivaltaan. Mahdollisista rikosepäilyistä on otettava yhteys poliisiin.

Ihmisoikeusliitto toivoo, että viranomaiset valvoisivat nykyistä paremmin lasten oikeuksien toteutumista urheilussa. Valvonta ei saa jäädä yksinomaan urheilutahojen vastuulle. Myös tutkimusta lapsen oikeuksien toteutumisesta urheilussa tarvitaan lisää.

”Myös urheilun parissa lapsilla on oikeus tulla kuulluksi ja huomioiduksi, kun päätetään heitä koskevista asioista kuten valmennuksesta tai treenaamisesta”, toteaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Samuel Bashmakov.

Tyttöurheilun väheksynnälle loppu

Urheilussa on edelleen sukupuolen perusteella syrjiviä käytäntöjä. Esimerkiksi joskus tuomareille maksetaan korkeampia palkkioita poikien kuin tyttöjen peleistä tai pojille järjestyy tyttöjoukkueita paremmat treeniajat. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten voi olla syrjinnän tai sen pelkäämisen takia vaikea tulla toimintaan mukaan.

”Tyttöjen ja poikien pelien epätasa-arvoiset tuomaripalkkiot on täydellinen esimerkki urheilun syrjivistä rakenteista. Jokaisen urheilun vastuutahon on varmistettava, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuvat kaikille lasten urheilussa”, sanoo palkittu jalkapalloerotuomari Mohammad Al-Emara, joka kuuluu myös Ihmisoikeusliiton Team Human Rights -ryhmään.

Lapsen oikeudet esillä Stadi Cupissa

Ihmisoikeusliiton Älä riko urheilua -kampanja on mukana 8.-12.6.2022 Helsingissä järjestettävässä Stadi Cup -jalkapalloturnauksessa. Stadi Cup on suurin Euroopassa pelattava tyttöjen turnaus, jonka yhteydessä pelataan myös erityisryhmien turnaus. Ihmisoikeusliitto jakaa tietoa lapsen oikeuksista urheilussa Stadi Cupin ajan. Älä riko urheilua -teltalla Talissa vierailee turnauksen ajan myös useita Helmareiden pelaajia.

Lapsen oikeudet urheiluharrastuksissa -esite (pdf)

Tietoa lapsen oikeuksista urheilussa Älä riko urheilua -kampanjan sivuilla.

Lisätietoa Ihmisoikeusliiton Team Human Rights -urheilijaryhmästä.