Väkivallan ja hyväksikäytön kokemukset sekä traumat ovat järkyttävän yleisiä Eurooppaan pakolaisina ja siirtolaisina tulevien lasten keskuudessa

On todennäköistä, että kaikki Balkanin reittiä kulkevat lapset kohtaavat väkivaltaa. Lasten mukaan väärinkäytöksiin syyllistyvät yleisimmin rajoilla toimivat poliisit tai ihmissalakuljettajat. Pelastakaa Lasten selvitykseen osallistuneista lapsista monet kertovat nähneensä matkallaan kuolleita tai tapettuja ihmisiä.

EU:n jäsenmaiden sekä Balkanin reitin varrella olevien maiden eri toimet muuttoliikkeen ehkäisemiseksi tai rajoittamiseksi ovat omiaan lisäämään väkivallan riskiä. Lapset joutuvat usein oleskelemaan epäasianmukaisissa ja epäinhimillisissä oloissa vastaanoton jälkeen. Vankilanomaisilla leireillä lasten kärsimykset jatkuvat ja heille ei ole tarjolla riittävästi mielenterveyden palveluita.

Euroopassa liikkeellä olevien lasten suojelu on puutteellinen, todetaan Pelastakaa Lasten raportissa. Lasten todistusten mukaan väkivalta on erottamaton ja lähes väistämätön osa siirtolaisuuden ja pakolaisuuden kokemusta. Noin joka kolmas lapsi katsoo, ettei kukaan voi auttaa heitä matkalla, ja jotkut uskovat, etteivät he voi auttaa enää edes itseään.

”Poliisi otti meidät kiinni. Meidän käskettiin istua, ja me kaikki istuimme alas. Sitten he valitsivat porukasta kaksi henkeä ja löivät heitä… Sitten he käskivät meitä kulkemaan erästä tietä kohti. Kun lähdimme liikkeelle, yksi poliiseista seisoi sivussa patukan kanssa ja käski meitä kulkemaan jonossa. Kun ihmiset ohittivat hänet, hän löi heitä.” Basit*, 16-vuotias poika

”Poliisi sanoo ’oletko oikeasti 15-vuotias?’ ja lyö pari kertaa. Sitten sanotaan: ’Valehtelet, et ole 15-vuotias vaan 20.’” Ahmad*, 16-vuotias poikaSelvitykseen osallistuneet lapset kertoivat joutuneensa matkustamaan ylitäysissä autoissa, nukkumaan metsässä alttiina villieläinten hyökkäyksille ja majoittumaan paikoissa, joissa hyväksikäytön uhka on läsnä.

”Matkustimme veneellä pimeässä eikä poliisi saanut nähdä tai kuulla meitä. Silloin yksi lapsista alkoi itkeä äitinsä sylissä. Salakuljettaja otti lapsen äidiltä ja heitti lapsen yli laidan hiljentääkseen tämän tai suojellakseen itseään. Äiti alkoi riidellä salakuljettajan kanssa ja yritti huutaa, mutta salakuljettaja työnsi myös äidin yli laidan. Kukaan ei tiedä, missä he nyt ovat.” Sarina*, 19-vuotias tyttö

Seksuaalisen väkivallan uhka merkittävä

Liikkeellä olevat lapset voivat helposti joutua seksuaalisen väkivallan uhreiksi. Erityisen suuren riskin alla ovat yksin matkustavat pojat. Lapsia hyväksikäytetään myös muilla tavoin matkan aikana ja määränpäässä. Salakuljettajat värväävät lapsia rikolliseen toimintaan tai seksityöhön. Haastatelluista lapsista lähes kaksi kolmannesta sanoi tunnistaneensa tai todistaneensa seksuaalista väkivaltaa ainakin yhden kerran.

Lasten kertomusten mukaan salakuljettajat ovat tappaneet lapsia ja aikuisia tai jättäneet heidät olosuhteisiin, joissa he eivät voi selvitä hengissä yksin. Ruumiit jäävät muiden samaa reittiä kulkevien lasten nähtäville.

Selvitykseen osallistuneista lapsista ja ammattilaisista moni antoi esimerkkejä tavoista selvitä kuormituksesta ja vaikeuksista. Näihin kuuluu itsensä vahingoittamista, itsemurhan yrityksiä sekä päihteiden väärinkäyttöä. Jotkut lapset hakivat suojelua itselleen ryhtymällä rikolliseen ja seksuaaliseen toimintaan salakuljettajien ja muiden aikuisten kanssa.

Pelastakaa Lasten raportti  ”Wherever we go, someone does us harm” on yksi harvoista kattavista selvityksistä siirtolaislapsiin kohdistuvasta väkivallasta Euroopassa. Luonteeltaan laadullinen selvitys tuotettiin Pelastakaa Lasten ja Sarajevon yliopiston yhteistyönä.

”Löydökset ovat merkittäviä, koska ne osoittavat, että näiden lasten elämässä väkivalta on niin voimakkaasti läsnä, että siitä on tullut normaalia. Lapset altistuvat kaikentyyppiselle väkivallalle jatkuvasti – lähtömaassaan, matkan aikana ja kauttakulkumaissa”, sanoo Pelastakaa Lasten Balkans Migration and Displacement Hub ohjelman johtaja Bogdan Krasic.

”Puutteellisella suojelulla Euroopan rajoilla on hirvittäviä seurauksia lasten kannalta. Euroopassa korostetaan merkittävästi saapujien määrän rajoittamista, minkä vuoksi lapsiin kohdistuu poliisin ja rajavartioiden harjoittamaa järkyttävää väkivaltaa – eikä näistä väkivallanteoista rangaista”, sanoo Pelastakaa Lasten Euroopan toimiston johtaja Ylva Sperling.

Lapset vaativat vastuunkantoa

Haastatelluista lapsista joka neljäs sanoi, että heille on tärkeää, että heidän näkemyksensä otetaan huomioon. Kaikilla haastatelluilla lapsilla oli tarve tulla kuulluiksi.

Selvitykseen osallistuneet lapset muun muassa peräänkuuluttivat toimia raja-alueilla esiintyvän väkivallan vähentämiseksi sekä vastaanottokeskusten olosuhteiden parantamiseksi. Moni halusi päättäjien ponnistelevan rauhan puolesta, jolloin kenenkään ei tarvitsisi paeta. Lasten karkotukset sekä pelotteena käytetyt keinot maahantulon estämiseksi tulisi myös lopettaa, koska nämä luovat uusia uhkia lapsille.

Lapset toivoivat, että heistä pidetään huolta ja heidät otetaan mielellään vastaan niin matkalla kuin kohdemaassakin. Usein lapset kokevat olevansa ei-toivottuja tai kohtaavat syrjintää. He haluaisivat tulla hyväksytyiksi ja kunnioitetuiksi. Palveluista puhuttaessa he tuovat tärkeimpinä esille psykologisen tuen, koulutuksen saatavuuden, liikunnan sekä vapaa-ajan aktiviteetit.

”Suomen ja muiden EU:n jäsenmaiden on lisättävä toimiaan paossa tai muutoin liikkeellä olevien lasten suojelemiseksi. Turvallisten reittien mahdollistaminen helpottaisi tilannetta merkittävästi”, sanoo Eveliina Viitanen, Pelastakaa Lasten pakolaisuuden erityisasiantuntija.

”Maamme voisi esimerkiksi jatkaa ilman huoltajaa liikkeellä olevien lasten sekä perheiden vastaanottamista EU:n sisäisten siirtojen kautta. Hallituksen aloite humanitaaristen viisumien käyttöönotosta mahdollistaisi puolestaan pakolaisten turvallisen siirtymisen Suomeen. Turvapaikan hakeminen on kaikille kuuluva ihmisoikeus.”
Eduskunnassa on tällä hetkellä käsittelyssä EU:n turvapaikkamenettelydirektiivin mukaisen rajamenettelyn käyttöönotto.

”Uusien rajamenettelyjen käyttöönotossa pitää varmistaa, ettei lapsia jäisi jumiin Suomen rajoille. Jokaisen lapsen kohdalla ja kaikissa tilanteissa on varmistettava heidän oikeuksiensa kunnioittaminen, mukaan lukien suojelua ja huolenpitoa koskien”, toteaa Viitanen.

”Toistuva ja pitkäkestoinen altistuminen väkivallalle voi jättää elinikäiset jäljet. Kokemukset voivat myös oleellisesti heikentää lapsen kykyä sopeutua uuteen maahan. On tärkeää, että myös mielenterveyden palveluja olisi riittävästi saatavilla.”

• Noin kolmannes Eurooppaan saapuvista pakolaisista ja siirtolaisista on lapsia. Merkittävä osa näistä konflikteja ja epävarmuutta pakenevista lapsista kulkee Balkanin reitin kautta. Reitti on osa itäisen Välimeren reittiä, joka suuntautuu Länsi- ja Pohjois-Eurooppaan. Balkanin reitin maat, kuten EU-maihin kuuluvat Kreikka, Bulgaria ja Kroatia, ovat pakolaisille ja siirtolaisille pääasiassa kauttakulkumaita, joista he yrittävät jatkaa kehittyneempiin Länsi-Euroopan maihin.
• Pelastakaa Lasten ja Sarajevon yliopiston yhteistyönä syntynyt raportti toteutettiin Bosniassa ja Hertsegovinassa sekä Serbiassa. Se perustuu syvähaastatteluihin 48 lapsen kanssa. Haastateltavat olivat iältään 13–19 vuotta, ja heistä 30 oli yksin matkustavia poikia, kun taas 8 poikaa ja 10 tyttöä matkusti perheensä tai lähisukulaistensa kanssa. Haastatteluissa käytettiin avuksi tulkkeja ja kulttuurivälittäjiä. Selvityksessä hyödynnettiin myös kattavaa kirjallisuuskatsausta sekä kohderyhmäkeskusteluja, jotka käytiin 27 ammattilaisen kanssa Bosniassa ja Hertsegovinassa sekä Serbiassa. He olivat pääasiassa kenttätyöntekijöitä, joilla on laaja kokemus pakolais- ja siirtolaislasten kanssa työskentelystä.
• Pelastakaa Lapset auttaa Euroopassa liikkeellä olevia lapsia muu muassa tukemalla heidän rekisteröitymistänsä, tarjoamalla psykososiaalista tukea, koulutusta sekä yleistä tukea lasten asioiden hoitamiseen. Järjestö vaikuttaa lainsäätäjiin ja päätöksentekijöihin kaikilla tasoilla kestävien ratkaisujen löytämiseksi. Samalla vahvistetaan muiden toimijoiden kanssa lasten suojelun rakenteita ja käytäntöjä.

* Nimet on muutettu lasten henkilöllisyyden suojelemiseksi.